MARGARIINIMYYTTI ALAS! – KEVYEMPÄÄ LEIVÄN PÄÄLLE
Leipä, kevytlevitteet ja margariinit. Näistä veijareista liikkuu vahvoja harhaluuloja terveellistä elämäntapaa tavoittelevien mielissä. Meitsihän tunnetaan aika kovana leivänmussuttajana, ja luontaisesti leivän päältä usein löytyy vaikka ja mitä, koska leivän ja levitteen kombo on oikeasti aika kova. Osuvilla valinnoilla tämä perinteinen ja pyhä liitto tarjoaa hyviä hiilihydraatteja, kuituja ja pehmeitä rasvoja sekä omega3-rasvahappoja täydellisessä paketissa, ja nälkä pysyy poissa pitkään. Päälle kun sujauttaa vähän juustoa ja leikkelettä tai kyljessä popsii muuta muikean maistuvaa protskunlähdettä omaan makuun, niin kokonaisuus on aika 5/5.
Itse henkilökohtaisesti en kuitenkaan pohdi ihan liikaa ravinnon laatua päivittäisessä menossani. Ai miksi? Niitä hyviä valintoja pyrin tekemään keskitetysti kauppareissuillani ja keittiön kaappeja täydentäessäni. Kun kotoa löytyy laadukkaita ravinnonlähteitä, niin niitä luonnollisesti tulee käytettyä. Kun ruokaa mussuttaessa kokonaiskuva on kunnossa, niin näillä asioilla ei tarvitse sen enempää aivosoluja stressata, ja välillä voi vedellä niitä hyviä “hutilyöntejäkin” ihan vain siksi, että pysyisi tasapaino elämässä ja safkailussa. Ostaessani kaupasta valmiiksi ravintorikkaita ainesosia, laadukkaita ravinnonlähteitä ja hyviä rasvoja, niin suurin osa työstä on jo tehty valmiiksi.
Rasvojen suhteen kotoa löytyy myös monenlaisia raaka-aineita. On öljyjä, avokadoa, pehmeitä rasvoja sisältäviä levitteitä, juoksevia rasvoja, pähkinöitä ja siemeniä. Näiden ollessa vahvasti mukana menossa voi hyvällä fiiliksellä antaa myös välillä suuhun sujahtaa sinne vähän niitä sattumia, jotka palvelevat enemmänkin sitä vinttiä ja henkistä hyvinvointia. Sillä on siis väliä, mitä kotiin kaupasta kannat ja pääosin ruokaympyrässäsi mussuttelet. Sillä taas ei ole väliä, onko jokainen asia grammalleen ja joka ikinen murunen optimoitua, ja syökö mummun kahvipöydässä yhden korvapuustin.
No onko se margariini tai levite sitten hyvä vai huono valinta? Leivän päällä käytän usein kevytlevitteitä ihan siitä syystä, että rasvaa tulee imeskeltyä ihan riittämissä määrin huiviin muun ravinnon mukana. Margariineillä ja kevytlevitteillä on mielestäni nykypäivänä jäänyt hieman turhan ikävä katku terveellistä elämäntapaa tavoittelevien mieliin, ja esimerkiksi leivän päälleni sujahtamassa Becel kevyt -kasvirasvalevitteen rasvoista on lähes 80% pehmeitä rasvoja. Siksi olinkin innoissani tästä yhteistyöstä Becelin kanssa, sillä jo pidemmän aikaa on tehnyt mieli läimiä näitä harhaluuloja matalaksi oikeasti aivan todella passeleiden kevytlevitteiden ja margariinien maailmassa.
Transrasvat ovat siis aikalailla Suomen margariinimarkkinoilla historiaa, ja levitteistä löytyy nykyään ihan äärimmäisen ravitsevia ja terveellisiä vaihtoehtoja. Lisäksi leivän päälle kun sujauttaa 10 grammaa tuota edellä mainittua kevytlevitettä (melkoisen hyvän kokoinen nokare), niin varsinaisia rasvoja on tästä vain alle neljä grammaa. Eli kovinkaan tujakoita fläsäpommeja nämä eivät ole, ja vielä kun oikealla tuotevalinnalla saa kylkeen omega3- ja omega6-rasvahappoja, niin meitsiltä lävähtää peukkua. Toisaalta myös kun Becelin täyteläisempää valikoimaa tsekkailee, niin siellä nousevat ravintosisällössä nimenomaan se pehmeän rasvan määrä. Enkä minäkään aina sitä kevyintä valitse, ja paikkansa kullakin.
Ja koska ketään ei pitäisi jättää IKINÄ tyhjin suin, niin pamautan tähän loppuun vielä ihan järisyttävän herkullista ja entistä kevyempää leivän päälle sujahtavaa nannaa tarjoavaa reseptiikkaa. Itse tykkään aineosiltaan melko simppeleistä resepteistä, koska yksinkertainen on kaunista ja käytännöllistä. Lisäksi ainakin oma nuppini menee välittömästi solmuun 20 erikoisen ainesosan listaa lukiessani, heh. Tässä siis äärimmäisen näppärä ja niin järkyttävän hyvänmakuinen entistäkin kevyempi leviteresepti, joka herätti meidän taloudessa aikamoisia hurraahuutoja makumaailmansa puolesta!
KEVYEMPÄÄ LEIVÄN PÄÄLLE
KEVYT AVOKADOLEVITE LEIVÄLLE
100g Becel kevyt – margariinia
2 syöntikypsää avokadoa
1 tl limesitruunan mehua
ripaus suolaa
Pehmellä avokadot haarukalla ja sekoita kaikki ainekset keskenään esimerkiksi sähkövatkaimella. Tämä avokadolevite leivälle on parhaimmillaan juuri valmistettuna, ja jääkaapissa kannattaa säilyttää suljetussa rasiassa ja popsia huiviin vuorokauden sisään. Toki tämä on oikeasti niin jäätävän hyvää, että tuskin se niin kauaa edes säilyy!
Tätä voisi vielä halutessaan tuunata esimerkiksi tuoreella chilihakkeluksella, mutta maku on niin täyteläinen jo tuollaisenaan, ja mieskin kehui tätä moneen otteeseen ja santsasi lisää. Ei siis voi olla huono, ja vielä vähän kevyempää leivän päälle ilman, että mausta on tingitty!
Tuo avokadolevite sopisi muuten aivan loistavaksi osaksi vapputarjoiluja siivittämään, ja voin luvata, että taatusti menee kuin kuumille kiville! Ja vaikka saman pöydän äärelle istuisi niin sekaaneita, vegaaneita tai laktoosiherkkiä massuja, niin tuo muuten passaa koko sakille. Nyt siis murua rinnan alle ja levitettä poskeen, koska niillä niitä hyviä valintoja tehdään. Niin, ja toki myös vappuna sitä munkkia naamariin, koska tasapaino on melkoisen kova juttu! 😉
Mielettömän maistuvaa viikonloppua joka kyökkiin!
Edellinen juttuni:
Porukoille taantumaan – my day video
♥ SEURAA MINUA ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Monissa maissa dipataan leipä öljyyn tai sivellään leivän päälle, parempia rasvoja. maapähkinävoi ja kookosmanna on myös kova. ja voihan sitä leipää syödä ilman mitään levitettä. mites hummus maistuu?
Näinhän tosiaan tehdään tuolla maailmalla, mutta itse tykkään juurikin siitä levitteen mausta, aijettä! Maapähkinävoi on myös todella kova, mutta itsellä se menee yleensä puuron kanssa tai lusikalla suoraan suuhun herukutellessa, heh! 😀
Kookosmannaa en ole itseasiassa maistanut, ja tietty se toki pääosin onkin kovaa rasvaa, joten itse pääsääntöisesti suosin kotikaapin ainesosissa noita pehmeämpiä, kun muiden herkkujen ja sapuskojen seassa tulee ihan riittämiin sitä kovaa rasvaa. Ja hummus on muuten hyvää. 🙂
Samaa margariinia menee tässä taloudessa! Jotenkin huvittaa miten toi margariinien transrasvamyytti elää vieläkin. Tais jopa Utti Hietalakin niitä jossain videolla margariineissa kammoksuvan, vaikka Evira on tästä selkeästi tiedottanut että korkein transrasva määrä mikä suomalaisista margariineista on löytynyt on 0,5g /100g.
Joidenkin margariinin sisältämistä e-koodeista en jaksa edes avautua. Jos joku vielä vuonna 2018 pelkää lisäaineita, jotka ruoassa ovat nimenomaan se ainesosa mikä on tarkkaan tutkittu ja todettu turvalliseksi, niin kyseessä on silkkaa tietämättömyyttä.
Becel on oikeasti musta kyllä todella jees levitteenä (sanosin näin, vaikkei olisikaan yhteistyötä), ja kun maku, rasvan laatu ja tuotteen raaka-aineet ovat muutenkin kohdillaan, niin ei voi muuta kun tykätä!
Noista transrasvoista itsekin lueskelin tuossa taannoin noita Eviran tutkimustuloksia, ja Suomen markkinoilla tuo tilanne on ihan hävyttömän hyvä. Täällä Suomessa ja EU:ssa elintarvikkeiden lainsäädäntö ja valvonta on todella tiukkaa, mikä kyllä näkyy ihan positiivisesti kauppojen hyllyillä. Utti oli mun käsittääkseni lukenut tutkimusta Jenkkilän puolelta, jossa tilanne ilmeisesti on vähän eri margariinimarkkinoilla, joten tämän aivopierun tuolle kaverille antaisin kyllä anteeksi. 😀
Ja vitsit, jos sun kommentia voisi peukuttaa, niin hakkaisin sitä nappia ehkä 38 kertaa! E-koodeista iso osa tulee vielä ihan sieltä luonnosta, ja kyllä niitä on sen verran täällä tutkittu, että ihan turvallisin mielin markettien hyllyiltä bongattuja tuotteita voi popsia. Toki jokainen saa itse päättää, mitä suuhunsa laittaa, mutta mutuillen mielipiteiden huutelu faktoina ei palvele ketään, ja turhan propagandan hypettäminen vie vain usein ojasta allikkoon.