Piia Pajunen
Piia Pajunen

KUN MEITSISTÄ TULI CRAZY DOG MAMA


Hiiohoi ja mahtavaa kansallista koiranpäivää! Näinhän tässä kävi, että kun koira tupsahti talouteen, niin kyllä se pään pisti sekaisin, vaikka nyrkki pöydässä vannoit, ettei niin tule käymään. Ja puolustukseksi täytyy sanoa, etten todellakaan ole meidän taloudesta tai lähipiiristä ainut, kenellä on kuuppa sumennut tämän pikku vatipään saavuttua kuvioihin, hah! Tässä vähän tosiesimerkkejä, miten tuo paskanakkeli on vallannut minun (ja toki miehenkin) sydämen:
Oman koiran tuoksu
Miten ihana asia! Voisin nuuhkutella sitä loputtomiin! Ps. Mies väittää väkisin, että meidän Pöpö tuoksuu aivan keksiltä (?!?), mutta tähän en silti ihan pysty yhtymään, vaikka ihanalta tuo vesseli tuoksuukin. 😀
Somesi täyttyy koiravideoista ja kuvista
InstaStory ja Snäppi pauhaa, ja et vaan yksinkertaisesti pysty olemaan tykittämättä siitä yhtään vähempää videoita ja kuvia. Etkä myöskään jätä hommaa pelkän oman somen puolelle, vaan lähettelet koirasi kuvia casuaalisti perheenjäsenillesi ja kavereillesi. Siksi lopulta sorruin (vaikka vannoin aivan muuta), ja tein Pöpölle oman IG-tilin (popothedoggie).
Järkkäät koirallesi säännöllisesti mukavaa ohjelmaa
Tälle viikolle Pöpölle on tiedossa useampia koiratreffejä ja lisäksi Pöpö pääsee testaamaan huomenna ensimmäisen kerran koirauintia! Omat uintiliivit (samalla pelastusliivit) onkin jo hankittu, hah! Kesällä päästään tarvittaessa siis turvallisesti vesillekin.



Skippaat mieluummin omat treenit tai menot, jos koira on joutunut olemaan liikaa yksin
Onneksi Pöpöllä on tsäänssejä miltei joka päivä olla ison osan ajasta mun kanssa myös päivisin. Toisaalta vähän huolta aiheuttaa sekin, että oppiiko se hengailemaan tarpeeksi pitkiä aikoja itsekseen, mutta onneksi myös pidemmätkin pätkät ovat sujuneet tähän mennessä melko mukiin menevästi, vaikkei niitä ole paljoa päässytkään kertymään.
Ikävöit koiraasi jo yhden yön erossa olon jälkeen
Soittelet kotopuoleen jopa videopuheluita, että saisit nähdä söpölin nassun edes vilaukselta. Viime viikonloppuna Pöpö vietti myös ensimmäisen yön (tai oikeastaan kaksi) erossa meistä molemmista ihmisvanhemmistaan, mutta likka viihtyi kyllä mummolassa oikein hyvin, kun sai kaiken huomion itselleen, hah! Ikävä oli varmasti meillä huomattavasti kovempi. 😀
Nappaat koiran matkaan joka paikkaan, jos vain mahdollista
Pöpö on sen verran näppärän kokoinen kaveri, että se kulkee mukana joko hihnassa, sylissä tai viimeistään Addun laukussa. Kun asetat laukun lattialle, niin satavarmasti löydät koiran sieltä kohta sisältä könöttämästä. ”Joko mennään?”
Tervehdit ensin koiraasi ja sitten vasta puolisoasi
Voin myös sanoa, että mies tekee samoin, haha! Ja mun ollessa Pöpön kanssa reissussa, niin mies toteaa suoraan puhelimessa, ettei ikävä ole minua vaan Pöpöä. 😀
Rahan menoa ei voi estää
Se mitä koira tarvitsee tai ei edes tajua tarvitsevansa, niin se hankitaan silti.

Knitted – tennarit: TÄÄLTÄ*

Parka-takki: TÄÄLTÄ* // Neule: TÄÄLTÄ* // Farkut: TÄÄLTÄ*

Kyllä nuo karvakaverit ovat vain niin korvaamattomia kuomasia ja uskollisia ystäviä. Ne kuuntelevat huolet ja murheet, eivätkä sano mitään väärää tai kantaanottavaa takaisin, vaan ovat aidosti läsnä. Ne piristävät päivää ja touhottavat kyljessä keppostellen niin hyvinä kuin huonoina hetkinä. Onneksi meillä on Pöpö. <3

Rapsujen täyteistä tiistaita jokaiselle koiralle, koiranomistajalle tai muuten vaan koiranmieliselle!

Kurkkaa myös:
Meille tuli koiranpentu – video
& Mitä Pöpölle kuuluu?

Edellinen juttuni:
Mitä päälle? 7 x Keväiset yläosat!

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram

Kommentit (17)

  1. Tuijja

    Meidän koiran tassut haisee unien jälkeen ihan poppareilta! Ihan tosi! Ymmärrän niin sen siun miehen keksin hajun mitä se haistaa! Terkkuja vaan 😀

    • Piia Pajunen

      Ahahahha! Poppareilta! En kestä! Pitää välittää terkut miehelle, ettei se oo yksin hajuhavaintojensa kanssa! 😀

  2. Katy

    Hej Piia!
    Asiasta aivan kukkaruukkuun!
    Voisitko avata hieman asioita lihomisesta/kilojen kerryttelystä?
    Paljon puhutaan että ei tarvitse repiä pelihousujaan irti, jos suuhun osuu yksi tai kaksi keksiä liikaa tai jos päivän sattuu syömään ihanmitäsattuu muuutta paljonko oikeasti vaatisi että nämä ”ohisyönnit”/”fiilissyönnit” alkaisi kerryttää kiloja? Meinaan sitä, että jos nyt esim joka päivä syön esim. 300kcal yli kulutukseni niin miten/milloin nämä extrat alkavat näkyä?

    • Piia Pajunen

      Hellouu! Yleensä nyrkkisääntönä kertyneen rasvan sisältämään energiamäärään pidetään noin 7000-8000kcal per kerrytetty rasvakilo. Tämä ei kuitenkaan ole todellakaan yksioikoinen laskukaava, sillä muuttujia on tässä niin paljon. Myös laskennallista kulutusta on melko vaikea laskea varmuudella, ja pitää myös muistaa, että syöty kalori on eri asia kuin kulutettu kalori.
      Itsellä kun olen massaa rakentanut, ja vaikka ruokaa on tullut hyvä satsi päivittäin, niin tiettyyn pisteeseen päästyään paino taas ei ole noussut huolimatta syödyistä kaloreista. Sama juttu taas on ollut aivan toisin, kun pitkän kilpailukauden jälkeen rupean alhaisissa rasvoissa lisäämään ruokaa, niin alkuun paino ei liiku hirveästi ylöspäin, mutta jossain vaiheessa painonnousu taas kiihtyy huomattavasti, vaikka kaloreiden lisäys olisi ollut maltillista tai siihen määrään ei olisi hetkeen suuremmin koskettu. Eri tilanteissa siis ihmiskeho käyttäytyy erilailla, eikä keho toimi matemaattisen tarkasti.
      Itse olen fiilissyönyt kaikki päivät nyt yli puolen vuoden ajan, ja oma paino on aikalailla jämähtänyt tähän nykyiseen, joka on itseasiassa hieman alempi kuin silloin, kun söin ravinto-ohjelman mukaan. Toki silloinkin oli tarkoitus kasvattaa sitä massaa, eli söin yli kulutuksen, mutta tällä hetkellä tuntuu, että kehitystä ja treenitehoja puskee ihan yhtälailla. 🙂

  3. anna

    On kyllä söpö tapaus, ja kuulostaa jutut niin tutuilta! Sitä jäin ihmettelemään että miksi Pöpöllä on tuollainen tynkä häntä?

    • Piia Pajunen

      Haha jep! Vain koira jutut! 😀 Ja tuo Pöpön häntä on ns. häntävika, eli oli syntynyt tuollaisena. Tai oikeastaan ei ole täyttä varmuutta, että onko se jäänyt synnytyksessä jumiin tai emo tallannut hännän ensimmäisen illan aikana, mutta luultavimmin se on ollut tuo synnynnäinen ominaisuus.
      Pöpöä ei siis saa käyttää näyttelyissä eikä sillä saa teettää pentuja, ja oikeastaan tämän antennivian takia Pöpö meille päätyikin (”siitä se ajatus sitten lähti”), kun ei etsinnässä oli tälle veijarille aivan tavallinen perhe. Isähän tällä on aikamoinen näyttelyiden kingi, niin muutoin tälle oltaisiin kaavailtu vähän erilaista ”uraa”. 😀

    • Anna

      Oi että. Sehän tekee hänestä jopa vielä söpömmän, jos mahdollista. Teillä on oma pekka töpöhäntä!

  4. Pee

    Hahaa! 😀 Niin hauska postaus! Ei oo koiraa, mut samalla kelailin omaa muutosta (ihmislapsen) äitiyden myötä! 😉

    • Piia Pajunen

      Mahtava kuulla, että tämä postaus upposi, vaikkei karvatassuja löydykään! Ja voin vaan kuvitella mikä se muutos sitten on, kun niitä lapsia tänne talouteen siunantuu. 😀

  5. Sanna

    Meinasin kans kommentoida niin kuin tuo aiempi, että voin samaistua pienen 1v:n äitinä. 😍
    Teidän pöpö on niin söpö!

    • Piia Pajunen

      Pöpö on kyllä aivan ihana! 😀 Ja odotan kyllä mielenkiinnolla, miten paletti menee entistä enemmän uusiksi, kun koiran lisäksi joskus ilmaantuu se pieni ihmisolento kuvioihin. 😀

  6. walnut

    Pakko oli kommentoida jo ihan sen takia että ”paskanakkeli” on aivan loistava sana!! Voihan REPS! 😀 😀

    • Piia Pajunen

      Hahahah! Se on muodostunut Pöpön vakiintuneeks lempinimeks. 😀 😀

  7. Salla

    Meidänkin koira tuoksuu keksiltä ja poppareilta. Tai oikeastaan siinä on semmoinen vieno paahtoleivän tuoksu. Kesällä tuoksu muuttuu auringossa paahtuneeksi hiekaksi. Voispa tuota tuoksua pullottaa!
    Ihanaa, kun Pöpön ei tarvi olla liikaa yksin <3 Mun mielestä hyvään koiranomistajuuteen just kuuluukin tuo, että kaikissa valinnoissa pitää ensin ajatella koiran hyvinvointia. Monet käyttää koiran vaan pakollisilla tarpeillaan ja pahimmillaan koira on tuntikausia yksin. Ite ajattelen niin, että pitkäkään lenkki ei yksin riitä, sillä vaikka ulkoilua olis esim. 2 h joka päivä, tarkoittaa se kuitenkin 22 tuntia sisällä jöpöttämistä. Mä oon ite päättänyt hankkia koiran, joten on mun vastuulla järjestää sille riittävästi mielekästä puuhaa.
    Meidän koira on tosi aktiivinen ja särmää rotua, joten se pitää myös liikkeessä. Pitkiä lenkkejä on pakko tehdä ja mettässä tulee rämmittyä usein. Opetin koiran etsimään sieniä, joten syksyllä metsässä viihdytään tuntikausia. Ihan parasta, kun koira osallistuu tän talouden ruokahuoltoon <3

    • Piia Pajunen

      Nyt kun muutkin on höpöttänyt tosta keksin ja popparin tuoksusta, niin täytyy kyllä sanoa, että munkin nenä on alkanut tunnistamaan tuon maissin tuoksun (muttei edelleenkään sitä keksiä, haha). 😀
      Ja oon kyllä samaa mieltä, että koira ei ole mikään lelu ja söpö pieni mauste elämään, vaan nimenomaan oikea elävä olento, jonka hyvinvointia on oikeasti pystyttävä ajattelemaan. Toki koirahan sopeutuu myös omistajiensa elämään, mutta jos se elämä ei alun alkaenkaan ole koiralle sopiva (tai siihen ei mahdu sitä koiraa), niin silloin on karvainen perheenlisäys parempi jättää hankkimatta. Kun koiran hankkii, niin se vaatii sitoutumista ja panostamista. <3

  8. Anna

    Meilläkin on vanhemmilla chihauhau! Linkkasin äidille Pöpön donitsikuvan instasta (jolle sulin aivan täysin), äitikin suli, ja näytti kuulemma sen kuvan meidän koirapojallekin, että eikö oo nätti tyttö 😀 <3

    • Piia Pajunen

      Ahahahhaha! En kestä! 😀 Mut se donitsikuva on kyllä ihan ylisöpö ja paras kuva, minkä oon tosta vesselistä saanut. 😀

Kommentoi »

Comments are closed