Krooninen sairaus parisuhteen taakkana

Maria (is) Strong blogi
11 vuotta sitten, perjantaina 13. päivä heinäkuuta. Tässä kuvassa ollaan jo rouva

 

Maria (is) Strong blogi
Maistraatissa ” I do” parikymmenen vieraan läsnäollessa
Maria is Strong blogi
Me Hirviöt – The Munsters kakku
Maria is Strong blogi
Ilta tanssittu häitä hikeen saakka

 

Parisuhteeseen, kuten elämään yleensäkin, ladataa turhan paljon odotuksia. Niitä odotuksia on tavallisen ihmisen joskus vaikea toteuttaa. Elämä kulkee omia ratojaan ja ihmiset muuttuu. Olen itse 15 vuoden yhdessäolon aikana muuttunut valtavan paljon. Minussa on aika vähän jäljellä sitä ihmistä, kuka olin tavatessamme puolisoni kanssa. Puolisoni sen sijaan on muuttunut hyvin vähän. Muuttuminen tai muuttumattomuus on voivat molemmat olla sekä hyviä ja huonoja asioita.

Me olemme puolison kanssa käyneet monta henkilökohtaista ja elämän tuomaa kriisiä läpi. MS-tautiin sairastuminen on ollut niitä molempia. Minulle sairastuminen on ollut kova pala ja käyn sitä vieläkin läpi. Puolisolle sairastumiseni ei ole varmasti ollut helppo ja hän on sitä joutunut käsittelemään – paljon yksin, koska hän en ole siitä puhunut paljon – varmasti säästääkseen minua. Sairaus on vaikuttanut kaikkiin elämämme osa-alueisiin ja perheemme elämään. Olemme olleet kauan kriisin keskellä.

Saattaisit pitää postauksesta: Puolison ajatuksia sairastumisesta

Vereslihalla ja varpaillaan

Sairauden käsittely on ollut raskasta. Olen ollut melko herkillä. Nyt uutena oireena tänä keväänä on tullut kognitiivinen väsymys. Ajattelussa on hitautta. En pysty tekemään montaa asiaan samanaikaisesti ja pienikin liikaärsyke saattaa olla viimeinen pisara. Tämä näkyy omana turhautumisena ja maltin menettämisenä. Olen huonolla tuulella entistä useammin. Vaikka olen saanut rauhassa kiukutella melko paljon, tulee puolisollakin mitta täyteen – ymmärrettävästi. Vaikka puoliso seuraa elämääni sairauden kanssa tiiviisti, ei toisen kenkiin ole helppo mennä. Puolisollakin on lupa väsyä. Hänen harteillaan on ollut paljon sairastuttuani.

MS-tauti saattaa olla kiltisti taka-alalla useamman päivän ja sitten lyödä monia oireita päälle. Tulee huonompi päivä. Se turhauttaa ja tulee tietynlainen sormille lyöty olo. Lyhyessäkin ajassa ehtii jo hieman tuudittautua ajatukseen, että tästä ollaan nousemassa ylös. Hyvät päivät ovat huilaamista myös puolisolle ja häntä kiukuttaa varmasti yhtä lailla kun tuo aika katkeaa MS-taudin oireiden korostumiseen, joista uupumukseni vaikuttaa koko päivää. Silloin murahtelen sängyn pohjalta ja koko päivä on miehen vastuulla.

Saattaisit pitää postauksesta: Kun perhe hajoaa

Parisuhde taakan alla

Vaikka sairaus on hionut meitä yhteen, on se myös aiheuttanut lisätaakkaa parisuhteeseen. MS-taudin lisäksi parisuhteessa on ne ” normaalit suhteen kriisit ja kiukuttelut”. Sairaus on laittanut minut miettimään paljon elämääni ja samalla olen peilannut siinä parisuhdetta. Ehkä olen myös kysynyt liian usein kysymyksen – olenko onnellinen? Se ei ole rakentava kysymys, koska onnellisuus myös on ailahteleva tunne. Koska sairaus aiheuttaa paljon epämukavuutta, yritän löytää paljon asioita, joista tulee mukavampi olo. Vastaavasti epämiellyttävää oloa aiheuttavat asiat haluaisi elämästään poistaa. Tässä tullaan taas niiden odotusten eteen, jotka meillä on elämästä ja parisuhteessa. Elämän ja parisuhteen tulisi olla helppoa ja kevyttä. Onko kuitenkaan näin?

Saattaisit pitää postauksesta: Hieman ällyä lällyä

Epämukavuuden sietokyky

Itse olen huono sietämään epämukavia tilanteita. On varmaan luonnollista haluta niistä pois. Niissä tilanteissa usein etsii jotain ulkoista ratkaisua. Kunhan tilanteesta pääsisi pois, niin kaikki ratkeaisi! Valitettavasti ulkoiset ratkaisut eivät ole aina pitkäkantoisia tai rakentavia. Me emme pysty vaikuttamaan kovin paljon ulkoisiin tekijöihin. Niiden vakio on jatkuva muutos. Mihin kuitenkin pystymme vaikuttamaan on meidän suhtautuminen muutoksiin ja myös se epämukavuuden sietämisen opettelu. Epämukavuuskaan ei ole vakio. Tilanteet elävät koko ajan ja muuttuvat. Välillä tulee taas aika, jolloin on helpompi olla.

Rakastamisen tahtotila

Parisuhteessa (omalla kohdalla avioliitossa) on kuitenkin se yksi asia, jonka pyrin pitämään muuttumattomana. Tahtotila rakastaa toista. Siihen ei voi MS-tautikaan millään tavalla vaikuttaa. Vain minä. Rakastamista ajatellaan turhan ruusuiseksi. Se kun ei ole se rakkauden tunne tai rakastumisen tunne. Päinvastoin. Minulle se on tila, jossa pystyn pyytämään anteeksi ja luotan, että toinen antaa anteeksi. Sitä anteeksipyyntöä joudun tekemään nykyään paljon jatkuvan räjähdysalttiuteni vuoksi. Se on myös tila, jossa itse pystyn antamaan anteeksi (usein aika pitkin hampain). Se on tila, jossa pystyy sietämään pidemmänkin jakson epämiellyttävää tilannetta tai muutosta, muistaen, että tämäkin menee joskus ohi. Ja se menee ohi. Silloin voi taas tuntea sitä samaa rakastumisen värähtelyä sydämessä kuin vastatavanneena tai päivänä, jona lupasin rakastaa toista kaikessa, mitä elämä tuo vastaan. Ja niitä aikoja on kuitenkin vaikeita hetkiä enemmän.

Meillä tuli eilen 11 vuotta avioliittoa täyteen, siksi kuvat hääpäivästä. On oikeastaan valtavan suuri etuoikeus kulkea toisen rinnalla kaiken läpi, mitä elämä tuo eteen ja rakastaa kaiken vuoksi ja kaikesta huolimatta. ♥♥♥♥♥♥

p.s Blogissa on menossa mahtava arvonta, johon pääset TÄSTÄ.

Seuraa blogia myös Instagramista @mariaisstrongblog ja Facebookissa

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *