Maria is Strong
Maria is Strong

Joulustressisi kaikki heitä

( Scroll down for the English summary)
Olen sen kyllä tiennyt, että huomisesta ei koskaan tiedä. Jokainen päivä pitää elää niin kuin se olisi viimeinen. Kroonisessa sairaudessa se konkretisoituu. Jokainen päivä. Tällä hetkellä näyttää ainakin siltä, että huomisen voinnista ei voi koskaan mennä takuuseen. Saattaa olla hyvä. Saattaa olla kehnompi. 
Vaikka pahenemisvaihetta ei nyt olekaan ollut sitten lokakuun ja vaikka olen vielä toipumassa siitä, niin ms-taudin ”arki” on tullut tutuksi. Stressaan jostakin – seuraavana päivänä se tuntuu kropassa. Huonosti nukuttu yö – ei tunnu pelkkänä väsymyksenä vaan jalat tutisee jos jalkojen päällä joutuu olemaan enemmän. Tilaisuus, jossa on enemmän väkeä ja runsaasti ärsykkeitä – uuvun tilanteessa nopeasti ja ajatus alkaa pätkiä. Joskus päivät eivät seuraa edellä mainittuja kaavoja. Tauti on aaltoileva pahenemisvaiheiden johdosta, mutta myös jokapäiväisessä elämässä.
(Aaah, Englanissa osataan tehdä kortteja. Joulukortit löytyy jopa koirille!)

Mikä siis neuvoksi? Muista ms-immeisistä en tiedä, mutta itselle se on edelleenkin itseäni (ja muita) kohtaan vaatimustason tiputtaminen alas. Hyvin alas. Sitä skaalaa nimittäin itsellä riittää aika lailla, ennen kuin saavutetaan edes keskiverto vaatimustaso. Tämä varmasti on tuttua puuroa jo blogia lukeneille, mutta tämä onkin enemmän muistutusta itselleni. Ylisuorittaminen ei tee (kenenkään) terveydelle hyvää.
Mieheni onneksi on oppinut olemaan totuuden torvi ylisuorittamiseni suhteen. Itselle onkin siunaus, että toinen puoliskoni osaa ottaa lunkisti. Ne asiat, jotka voi tehdä huomenna, tehdään huomenna. Ne hommat jotka tehdään, tehdään kunnolla, mutta siinä se. Itselle ei tarvitse koko ajan keksiä tekemistä. Joskus – oikeastaan usein voi vain olla. Sen takia meillä melkein joka päivä kuuluu kovaääninen ”STOOOP!”, jonka mies kajauttaa ilmoille huomiokseni. Nyt on aika pysähtyä ja ennen kaikkea lopettaa tyhjästä stressaaminen. 
Blogi jää nyt joulupaussille. Sillä välin kannattaa käydä tykkäämästä Nassukirjassa olevasta sivusta (linkki TÄSSÄ), jossa tällä hetkellä on demoversio yhdestä kappaleestani. Ensi vuoden alkupuolella tarkoitus on julkaista albumin verran kappaleita. Vuoden alussa ajankohtaiseksi tulee (toivottavasti) myös töihin paluu, josta varmasti kirjoitan (ajatella, ensi vuosi nurkan takana). Tulevina viikkoina itselle on kuitenkin tiedossa paljon kivaa, joista niistäkin varmasti kirjoitan vuoden vaihteen jälkeen.

Rauhallista ja stressivapaata joulua ja uuden vuoden vaihtumista itse kullekin. Lämmin kiitos kaikille, jotka on tähän asti käyneet lukemassa blogia 💗💗
_________________________________________________________________________________

English summary ” Let go all the (Christmas) stress”: I know I am too hard on myself. Demand too much. That and ms do not go well together. I can afford to let go of overachieving. Even if I bring it down a lot, it will be on the level of how much most people demand of themselves. I can afford it, but boy, is it hard! Overachieving causes stress and that is bad for anyone’s health.

One thing that I love about my husband (there are many things I love about him) is that he knows how to take it easy. When he does something, he does it well and concentrates on it but if something can be done tomorrow – it will be left for tomorrow. Sometimes you can just be and not trying to come up tasks for yourself, as I usually do. That is why I nowdays hear loud ”STOOOOP” from my husband when he notices it is time for me to stop, calm down, take a break and let go of stressing.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *