Villiyrttejä ja vuohenputkipestoa (sisältää herkullisen reseptin)

Moikka!

Meidän pihalla kasvaa pensasaidan vieressä sitkeä rikkaruoho. Oon koittanut sitä joka kesä kitkeä pois, mutta aina se tulee uudelleen ja tuntuu leviävän yhä laajemmalle alueelle. Pari kesää sitten naapurin rouva kävi villiyrttikurssilla ja tuumasi silloin, että kasvi taitaa olla hyödynnettävissä ruuaksi. Kiinnostuin silloin, mutta en uskaltanut kokeilla. Biojäteastiaan menivät. Takaraivoon jäi kutkuttamaan ajatus ruuaksi hyödynnettävistä villivihanneksista.

Huomasin sattumoisin viime viikolla, että Jyväskylässä järjestetään villiyrttikurssi. Onnekseni mahduin vielä mukaan ja pääsin osallistumaan Erätaipaleen järjestämälle parin tunnin villiyrttikurssille. Kurssi oli ihan mahtava, ja sain kahden tunnin aikana tosi paljon uutta tietoa kurssin vetäjältä Minna Jakosuolta. Tämä nainenhan on se, joka vietti kuukauden yksin erämaassa! Täytyy nostaa hattua!

Opin kurssilla mm. seuraavat mielenkiintoiset seikat:

• Luonnonkasveista haudutetut teet auttavat jos jonkinmoiseen vaivaan. Siankärsämön kukista voi hauduttaa teetä, joka helpottaa kuukautiskipuja. Myös mesiangervosta haudutettu tee toimii särkylääkkeenä. Kanervan kukista, kultapiiskusta, sekä mäkikuismasta saa puolestaan valmistettua rauhoittavaa teetä. Koivunlehdistä haudutettu tee taas kiihdyttää aineenvaihduntaa, ja lisäksi koivunlehdet toimivat vaelluksella shampoona, kun niitä hieroo käsissä ja laittaa vettä joukkoon!
• Villiyrteissä on paljon vitamiineja ja kivennäisaineita. Tiesitkö esim., että nokkosessa on 7 x enemmän rautaa kuin pinaatissa ja 3 x enemmän kalsiumia kuin maidossa? Myös vuohenputkessa, jota käytän alla olevassa reseptissä, on mm. C-vitamiinia ja rautaa.
• Suomesta löytyy paljon syötäviä kukkia, joilla voi koristella salaatin ja popsia suuhun salaatin mukana. Mm. kaikki Suomen orvokit ovat syötäviä ja toimivat salaatin koristeina. Samoin jättipalsamin kukkia voi laittaa salaattiin koristeeksi, ja ne voi myös syödä. Samalla tulee nyhdettyä nuo vieraskasvit Suomen luonnosta pois.
• Maitohorsman varsia voi hyödyntää kuten parsaa ennen kuin lehdet aukeavat. Huom! Nyt juuri on sen aika!

Samantyylisiä kursseja järjestetään eri tahojen kautta ympäri Suomea, ja voin lämpimästi suositella!

Takapihan rikkaruoho on vuohenputki

Sain kurssin vetäjältä varmistuksen siitä, että totta tosiaan meidän takapihalla kasvava rikkaruoho on kun onkin syötävä vuohenputki! Nuoria vuohenputken lehtiä voi laittaa salaatin joukkoon sellaisenaan. Vanhemmat lehdet käyvät kypsennettyinä mm. keittoihin. Vuohenputken lehdet sopivat kuulemma erityisen hyvin tomaattiruokiin, mutta vuohenputki sopii myös lettuihin, sämpylöihin, piiraisiin, kastikkeisiin, muhennoksiin, laatikko- ja pataruokiin.

Vuohenputkea voi säilöä, kuten nokkosta, eli kuivata tai ryöppäyksen jälkeen pakastaa.

Suurena peston ystävänä päätin kokeilla vuohenputkipestoa. Reseptin löysin Facebookista Hortoilu-sivustolta. Pestosta tuli ihan älyttömän hyvää, joten haluan jakaa reseptin myös teille.

Vuohenputkipesto

Ainekset:

• 5 dl tuoretta vuohenputkea, ahomansikanlehtiä ja voikukkaa tai 5 dl ryöpättyä nokkosta (mulla oli suurimmaksi osaksi vuohenputkea ja vähän voikukanlehtiä, eikä lainkaan ahomansikanlehtiä)
• 1 dl pinjansiemeniä tai mantelirouhetta (mä laitoin pinjansiemeniä)
• 5 valkosipulin kynttä
• 1 dl kylmäpuristettua neitsytoliiviöljyä
• 2 rkl punaviinietikkaa tai luomusitruunan mehua (mä laitoin sitruunan mehua)
• 0,5 tl hyvälaatuista merisuolaa
• 4 rkl parmesaania
• loraus vettä

Soseuta ainekset tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. (Mä tein sauvasekoittimella ja toimi hyvin.) Nautiskele esim. pastan kera tai leivän päällä!

Nam, miten hyvää tuli!

Muutama vuosi sitten kävin keräämässä nokkosia, ja täältä löydät nokkoslettujen ja korvasienimuhennoksen herkulliset reseptit.

Terkuin, Kirsi