Millainen personal trainer mä oon? Millainen on hyvä PT? Pitääkö PT:n olla timmi?

 

Moikka!

Mulle on tullu muutama kysymys liittyen personal trainerin työhön, ja ajattelin kirjoitella aiheesta pienen postauksen. 🙂

Millainen PT mä oon?

Tällaisen kysymyksen mulle esitti tällä viikolla eräs potentiaalinen uusi asiakas. No, mä oon tietty hyvä! 😉 Ei vaan, mä oon joilleki hyvä ja toisille en niin hyvä. Kysymys on erinomainen ja aiheellinen, koska PT:tä valitessa on tosi tärkeää, että PT on just sulle sopiva. Sanotaanko, että mä oon ”tavis taviksille”. Tällä tarkoitan sitä, että tykkään valmentaa ihan ”tavallisia” ihmisiä, ja oon itsekin ihan ”tavis”, eli mulla ei oo kilpaurheilutaustaa. Koulutusta ja kokemusta (fysioterapeutti + personal trainer vuodesta 2007) mulla on, eli en ihan ”tavis” siinä mielessä ole kuntoilun saralla. Mutta mun oma treenaaminen ei oo koskaan ollu mitenkään erityisen tavoitteellista, vaan oon aina (jos ei lapsuutta lueta joukkoon) ollu ns. terveysliikkuja. Ja onhan sekin toki tavoite, että liikkuu vaikuttaakseen omaan terveyteen. 🙂 Olen liikkunut ja liikun ihan liikkumisen ilosta ja siksi, että liikunta tuo kroppaan hyvän olon. Tätä liikkumisen iloa mä haluan jakaa myös mun asiakkaille, ja usein saankin asiakkailtani palautetta siitä, että olen tosi positiivinen ja kannustava. (Mun mies voi olla tästä hieman eri mieltä, hehe..) Lisäksi saan hyvää palautetta siitä, että osaan asettua ns. ”asiakkaan kenkiin” ja valita turvalliset, mutta tehokkaat harjoitteet. Eräs asiakas totes mulle muutaman treenin jäkeen näin: ”Tänne treeneihin on ilo tulla, eikä tarvitse pelätä niin kuin aikaisemman PT:n kanssa. Olet osannut valita juuri mulle sopivat liikkeet.”

Asiakkaita treenatessa liikkumisen ilo, terveellisyys ja turvallisuus on mulle ne ykkösjutut. Eräs toinen asiakkaani tuumasi tässä pari viikkoa sitten näin: ”Ensimmäistä kertaa opin tekemään liikkeet niin, että ne eivät liikkeitä tehdessä satu”. Ja myös tällä henkilöllä oli ollut aikaisemminkin personal trainer.

Mun työssa mahtavinta on se, kun onnistuu sytyttämään liikuntakipinän sellaiselle, joka ei syystä tai toisesta oo aikaisemmin löytäneet liikunnan iloa. Tykkään työskennellä aloittelijoiden kanssa, sillä on mahtavaa nähdä alussa tapahtuva muutos, sekä opastaa asiakas turvalliseen, monipuoliseen ja terveyttä tukevaan kuntoiluun. On hienoa päästä auttamaan ylipainoisia pääsemään terveellisiin lukemiin ja pysymään siellä. Ja nähdä, miten miten onnellinen asiakas on, kun on senttejä karissut vyötäröltä, ja verenpainelääkkeet eivät ole enää tarpeellisia. On mahtavaa päästä seuraamana, miten pidempään treenannut saa yhteistreeneistä uusia virikkeitä ja paikallaan junnanneet voimatasot paranevat. On ihanaa lähteä asiakkaan kanssa lenkille ja saada samalla tutustua mitä mahtavimpiin persooniin.

Kelle mä oon sit huono PT? Se, että mulla ei oo mitään erityistä omaa lajitaustaa, on myös miinus. Se pois sulkee tiettyjä asiakasryhmiä. Jos joku esim. haluaa fitness-lavalle, niin nostan kädet pystyyn. Tai jos joku treenaa ihan tosissaan painonnostoa, ja pitäis isoilla painoilla tehdä esim. tempauksia, niin ohjaan tässä vaiheessa painonnostovalmentajalle. Eli tunnen ja tiedän omat rajani. Toki haluan koko ajan oppia lisää ja otan haasteita vastaan. Huippua tässä työssä onkin, että oppii koko ajan uutta. Oon vuosien varrella päässyt mm. tutustumaan esim. useiden eri lajien treenaajiin, joille olen päässyt laatimaan juuri kyseistä lajia tukevan treeniohjelman. Ja tuloksia on tullut. 🙂

Toki epäonnistumisiakin on tullut, ja ne on aina itselle kovia paikkoja. Mut eihän kaikki voi aina mennäkään putkeen. Silloin pitää vain pohtia, miten olisin tätä ihmistä voinut auttaa paremmin ja mitä voin tästä oppia. 🙂

Millainen PT on hyvä?

Tätä multa kysyi jokin aika sitten eräs henkilö, joka haaveilee PT:n urasta. Mun mielestä ei ole olemassa yhtä hyvää personal trainerin muottia. PT:n työ on niin laaja-alaista, ja asiakaskunta moninainen.

Mutta mun mielestä hyvä PT:

• on innostunut työstään
• on utelias ja kehittää itseään
• tietää omat rajansa
• kouluttautuu (Yleensä koulutus tarjoaa hyvät lähtökohdat turvalliseen valmentamiseen, mutta yksin koulutus ei välttämättä tee sinusta hyvää PT:tä.)
• kuuntelee asiakasta
• on kokenut (Toki jokaisen on lähdettävä jostain liikkeelle. Mutta itse ainakin tunnen pientä nolostumista, kun katselen treeniohjelmia, joita olen urani alussa asiakkaille laatinut. Onneksi olen tästä kuitenkin kehittynyt. )

Mutta hyviä PT:itä on yhtä monta kuin on asiakkaitakin. Kun valitset PT:tä, valitse sellainen, joka osaa valmentaa sinua juuri sinun tavoitteessasi. Ja pyydä näytetreeni, jotta tiedät, että kemiat kohtaavat. Yksi tykkää rauhallisesta PT:stä ja toinen taas tykkää siitä, että PT huutaa vieressä pää punaisena. 🙂

Pitääkö PT:n olla timmi?

Tällaisen kysymyksen sain muutama viikko sitten s-postiini: ”Haluaisin personal traineriksi, mutta en oo timmi. Pitääkö PT:n sun mielestä olla timmi?”

Mun mielestä ei. Mutta tämä on vain mun mielipide. Eli jos itse olisin palkkaamassa itselleni personal traineria, olisin kiinnostunut PT:n koulutuksesta ja kokemuksesta, sekä siitä, kohtaavatko kemiat. En olisi niinkään kiinnostunut PT:n ulkomuodosta, koska sillä, miltä PT näyttää itse, ei ole mitään tekemistä itse valmentamisen kanssa. Mutta asiakkaitakin on erilaisia, ja joitakin PT:n timmi ulkomuoto voi motivoida.

Pohdittiin joskus yliopistoaikoina erään ryhmäliikuntatunnin jälkeen pienellä porukalla sitä, pitääkö jumppaohjaajan olla hoikka. Käytiin silloin yhden hieman pyöreämmän ohjaajan tunnilla, joka oli ihan huippuohjaaja. Osa meistä oli sitä mieltä, että on just ihan parasta, kun ohjaaja ei ole langan laiha, koska silloin tunnille voi itsekin osallistua ”rennommin”. Osa taas oli sitä mieltä, että ei oo mitään väliä, millainen ohjaaja on ulkomuodoltaan, eli tärkeintä on se, että ohjaaja on hyvä. Osa taas oli sitä mieltä, että ei ole kovin motivoivaa, jos ohjaaja on ylipainoinen, koska silloinhan voi päätellä, ettei jumppaamisesta ole mitään hyötyä, kun ohjaajallakin on extra-kiloja.

Samat ajatukset pätevät varmaankin myös personal trainer –asiakkaisiin, eli toisia asiakkaita motivoi se, että PT on tikissä kunnossa ja timmi, toisille taas PT:n ulkomuodolla ei ole väliä, ja toisille taas on helpompi lähestyä PT:tä, joka on ulkomuodoltaan ”pehmeämpi”.

Miksi kannattaa hankkia oma PT?

Mulla oli pitkään sellainen fillis, että kuka mua nyt tarvii? Ei kait tästä kehtaa rahaa ees pyytää, kun osaahan jengi treenata itsekin. On siinäkin hyvä lähtökohta ryhtyä tekemään PT:n hommia. J Mutta pikkuhiljaa omien kokemusten kautta olen oppinut ymmärtämään, että vaikka asiakas itse työn tekeekin, niin olen tärkeä tuki matkan varrella.

Tällaisen ihanan palautteen sain eilen: ”Oli kyllä tosi siistiä eilen! Ihan vähän selkä ilmoitti illalla, että jotain on tehty. Mutta tänään ei tunnu missään, eli ihan tosi ok senkin puolesta. Tai siis tuntuu lähes koko kropassa, että jotain on tehnyt, mutta vain hyvällä tavalla. 🙂 Sisäreidet, allit ja yläselkä ehkä erityisesti ja omasta mielestä parasta on se, että erityisesti mitään niistä ei tehnyt ja niissä tuntuu. Ja silti oli hirmu kokonaisvaltaista! Eli kiitos vielä!”

PT:n kanssa treenaamisen plussaa:

• tehokasta

”Ihan uskomatonta, että voimat on kasvaneet näin paljon. Tein aikaisemmin salitreenin aina pienillä painoilla, enkä uskaltanut yksin tarttua isompiin.”

• turvallista

Mä oon kyykännyt vaikka kuinka kauan ihan pieleen. Ei ihme, että polvet on olleet kipeät. Nyt ei enää satu!”

• tuloksellista

”Vaikka oon treenannut vuosia itsekseni, niin vasta nyt sain niska-hartiasäryt pois.”

• motivoivaa

 

• ”Enpä olisi tänäänkään lähtenyt liikkumaan, jollei meillä olis ollut tapaamista sovittuna.”

• tavoitteet toteutuvat

”Oon jo vuosia yrittänyt päästä näistä kiloista eroon, ja nyt se onnistui!”

• mukavaa

”On ihanaa, kun treenin ajaksi saa heittää aivot narikkaan ja antaa su vain käskyttää.”

• monipuolista 

”Oon oppinut ihan uusia juttuja ja treenaan nyt paljon monipuolisemmin kuin aikaisemmin.”

Mitä PT-koulutusta suosittelen?

Tätä multa kysytään aika usein, viimeksi tällä viikolla. Mietin aina, miten vastaisin tähän diplomaattisesti. Seuraava on vain ja ainoastaan mun mielipide, eikä yksiselitteinen totuus.

PT:n työ on niin laaja-alaista, että tuntuu, että pitäisi olla samanaikaisesti niin fyysisen kuin henkisenkin valmennuksen ammattilainen, sekä ravintoterapeutti. Samanaikaisesti koulutukset ovat muutaman viikonlopun koulutuksia, joissa aihealueet jäävät mielestäni pintaraapaisuksi.

Oma fysioterapiakoulutukseni ei myöskään ole paras mahdollinen lähtökohta personal trainerin työhön. Koulutus on toki tarjonnut hyvän pohjan personal trainerina toimimiseen, koska ihmiskehon toiminnan tunteminen on fyysisessä valmennuksessa tietenkin kaiken pohja ja perusta. Koulutukseen sisältyneet kuntosaliharjoittelun sekä fyysisen kuormittamisen kurssit tarjosivat riittävän pätevyyden aloittaa kuntosaliohjaukset. Silti koulutuksessa oli paljon sellaista, mitä en tällä hetkellä pääse hyödyntämään työssäni, ja paljon sellaista, mihin jäin kaipaamaan lisäkoulutusta. Ehkä liikunnanohjaajan amk-koulutus olisi ehkä tarjonnut paremmat valmiudet työhöni?

Siispä päätin käydä myös erillisen personal trainerin koulutuksen. Isoin asia, mitä koulutuksesta sain, oli uusi inspiraatio ja halu oppia lisää. Kiitos siitä! Kouluttajat olivat ihan huppuja! Mutta sinänsä koulutus ei tarjonnut mulle oikeastaan mitään uutta oppia, koska kuten jo mainitsin, jäivät kaikki osa-alueet aika lailla pintaraapaisuksi. Pohdinkin koulutuksen aikana sitä, että aika kevyin perustein saa Suomessa ammattinimikkeen. Koulutusputkeen taisi kuulua yhteensä yhdeksän kahden päivän koulutusjaksoa. Ja kuitenkin asiaa on niin paljon, että tuosta saisi todellakin rakennettua 3,5 vuoden koulutuksen. Olis ihan mahtavaa, jos Suomessa olis tulevaisuudessa amk-tasoinen PT-koulutus, jossa opiskeltaisiin mm. alla olevia aiheita:

• fysiologia ja anatomia
• fyysinen kuormittaminen
• harjoitusten ohjelmointi
• lihaskuntoharjoittelu
• kestävyysharjoittelu
• liikkuvuusharjoittelu
• toiminnallinen harjoittelu
• kuntouttava harjoittelu
• henkinen valmennus
• myynti ja markkinointi
• yrittäjyys
• ravintovalmennus
• iäkkäiden harjoittelu
• painonpudotusasiakkaiden valmennus
• ryhmien valmennus
• pienvälineillä harjoittelu (mm. kahvakuula, TRX, jne.)
• etävalmennus

Tällaisen koulutuksen olisin itse aikoinani valinnut, jos sellainen olisi ollut tarjolla. 🙂

Mutta kaikki ei aina ole niin yksiselitteistä. Takaako koulutus sen, että olet hyvä PT? Ei välttämättä. Voiko ilman koulutusta olla hyvä PT? Varmasti voi. Entä jos omaa jonkin vahvan lajitaustan ja on käynyt siihen valmentajakoulutuksen? No, ihan varmasti silloin on erittäin taitava valmentaja juuri kyseisen lajin parissa.

Tällaisia ajatuksia tällä kertaa. 🙂

Ens viikolla ajattelin pitkästä aikaa laittaa jakoon treeniliikevinkkejä. Oisko toiveita? 🙂

Terkuin, Kirsi