Meidän perheen jouluperinteet

Juttelin tällä viikolla muutaman eri henkilön kanssa erilaisista jouluperinteistä. Yksi tykkää viettää joulun kotona itsekseen hyviin elokuviin uppoutuen, toinen matkustaa ”joulua pakoon” etelään, kolmas suuntaa jouluisin Lappiin, ja neljännen jouluun kuuluu joulun vietto 30 henkilön sukuseurueessa. Minusta on ihanaa, että jokainen heistä on löytänyt oman tapansa viettää joulua.

Minun jouluni on perinteinen perhejoulu. Kun olin pieni, vietimme joulua nelihenkisen perheen kanssa kotona ja lähdimme mummoloihin tapaninpäivänä. Vaikka olemme mieheni kanssa nelikymppisiä, emme halua viettää joulua kahdestaan kotona, vaan suuntaamme aina jommankumman vanhempien luokse joulun viettoon, ja sieltä tapaninpäivänä toisen perheen luokse. Ehkä tilanne olisi toinen, jos meillä olisi lapsia ja omakotitalo. Jotenkin joulu rivarissa kaksistaan tuntuisi aika nihkeältä.

Vanhempamme ovat yli kuusikymppisiä, ja isäni alkaa jo lähennellä seitsemääkymmentä. Siksi välillä hieman nolottaa mennä vanhempiemme valmiiseen ruokapöytään. Haaveilenkin siitä, että jossain vaiheessa meillä on mieheni kanssa kaunis oma talo järven rannalla, jonne voimme vuorostamme kutsua vanhempamme joulun viettoon.

Jouluaaton traditiot

Perheeni jouluaaton kaava on aina samanlainen. Ollessani pieni koristelimme kodin ja aidon kuusen aattoaamuna. Kuusi oli välillä harvempi ja välillä tuuheampi. 😉 Nykyisellään äitini on koristellut kodin jo aikaisemmin. Minä ja mieheni koristelemme oman kotimme jo joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna. 😀

Jouluaaton aamupäivänä katsomme televisiosta Lumiukon, sekä joulurauhan julistuksen. Joulunrauhan julistuksen aikaan nautimme glögiä tai punssia. Sen jälkeen syömme riisipuuroa ja kinkkua tai kalkkunaa. Puuroon on piilotettu manteli, ja ollessani pieni mantelin löytäjä sai jonkin pienen lahjan. Silloin tuli syötyä lautanen jos toinenkin mantelin toivossa. 😉

Käymme jouluaattona päiväsaunassa, sillä menemme iltapäivällä perhekirkkoon. Ja kyllä – Vaasassa ollessamme menemme edelleen kirkkoon, vaikka meitä on välillä siellä vain neljä aikuista, jos sisareni perhe ei ole mukana. 😀 Kirkon jälkeen ajamme hautausmaalle sytyttämään kynttilät.

Sitten onkin herkullisen jouluaterian vuoro ja lahjojen jakaminen. Kun olin pieni, kävi meillä joulupukki. Isäni oli silloin usein ulkona pitelemässä poroa. 😉 Aaattoiltana pelaamme lautapelejä, teemme usein iltakävelyn jouluvaloja ihastellen ja ehkä katsomme jonkin elokuvan.

Mieheni kotona jouluperinteet ovat melko samanlaisia. Poikkeuksena on joulukirkko, jonne mennään vasta myöhään aattoiltana (jos mennään). Itse olen tainnut olla mukana yökirkossa kerran tai pari. 🙂

Joulupäivänä lötköttelemme, pelailemme, syömme edelleen hyvin ja ulkoilemme.

Erilaiset joulut

Olen viettänyt elämäni aikana ainoastaan kolme hieman erilaista joulua. Ensimmäisen erilaisen jouluni vietin Las Vegasissa, jossa olin lukioaikaan vaihto-oppilaana. Meillä oli valtavat pihakoristeet, joita lähiseudun ihmiset kävivät autoillen ihailemassa. Joululahjat jaettiin perinteisesti vasta joulupäivänä. Minäkin sain valtavan määrän lahjoja. Vaihto-oppilasperheeni oli aivan mahtava – tunsin oloni kaikin puolin tasavertaiseksi perheenjäseneksi. Joulu oli toki ihana, mutta oloni oli haikea – kaipasin kotiin.

Toisen hieman erilaisen joulun vietin opintojeni alkuaikoina. Vanhempani lähtivät silloin Madeiralle, ja minä ja silloinen poikaystäväni suuntasimme sisareni luokse Tukholmaan. Silloinkin tuntui tärkeältä viettää joulua sisareni kanssa.

Kolmantena hieman poikkeavana jouluna matkustimme perheeni kanssa Lappiin. Joulu Lapissa oli äitini haave, ja vanhempani olivat vuokranneet sieltä meille talon. Vaikka emme olleet kotona, joulu tuntui joululta, koska olimme koko perheen kera kauniissa lumisissa maisemissa. Lapissa voisin viettää joulua uudelleenkin.

Toivotan teille kaikille ihanaa, juuri omannäköistä joulua!

Jouluhalauksin, Kirsi