Vanhan pöydän uusi kiiltovalkoinen pinta

Jo pari kuukautta ennen muuttoamme nykyiseen kotiin, mieheni toi töistä mukanaan kollegansa isän peruja olevan  kauniin, kulahtaneen pöytävanhuksen, jolle ei löytynyt enää paikkaa. 

Meillä on muutenkin paljon vanhoja, tummia kalusteita. Suunnittelimme jo silloin, että uuteen kotiin haluaisimme tuoda ne valkoisina, kuitenkin niin että niiden vanha ja aikaa nähnyt rosoinen pinta säilyisi mahdollisimman hyvin. 

Yleensä pidän kaikkein eniten vanhoista huonekaluista rosoisen kuluneina, ilman mitään uutta käsittelyä, niin kuin tämä tuoli. Pöydänkään tuunauksessa mielessä ei ollut varsinainen pinnan kunnostus, vaan pikemminkin valoisuus ja valoa imevän pinnan sijasta sitä hehkuva uusi pinta. Alareunan koristeetkin saivat valkoisina ihan uudenlaisen pitsimäisen luonteen.

Pöytä sijoitettiin kirjaston nurkkaukseen, kauniin näköalan äärelle rauhalliseksi työpisteeksi. Kun kodissa on oma kirjastotila, saimme vanhatkin kirjat taas esille. Olin jo ajatellut viedä osan kirjavarastostamme divariin, mutta nyt olenkin taas innostunut monista jo unohtuneistakin teoksista. 

Illalla ajattelin istahtaa pöydän ääreen hakemaan inspiraatiota taidekirjoista uuteen maalaukseen. Sormet syyhyävät päästä tekemään iso, vaalea maalaus olkkariin, mutta sitä ennen pitäisi taidehuone saada raivattua ; ) Uutta projektia tuntuu aina edeltävän toinen projekti, mutta toisaalta eihän tässä ole mihinkään kiire ja suunnittelu ja tuunailuhan muutossa hauskaa onkin. 

Pöydälle sopii hyvin myös kodikas ja merihenkinenkin söpö kynttiälyhty. Sain sen Deco Cornerista, joka on ehdottomasti käymisen arvoinen, persoonallisia sisustusesineitä, kauniita kynttilöitä, hauskoja mietelauseita ja tauluja yms. myyvä liike. Samassa tilassa on myös kauneus- ja kynsistudio Pinkki eli ihan uudenlainen konsepti kokonaisuutenakin. Sieltä haimme myös lahjakortin pari viikkoa sitten synttäreitä juhlivalle ystävälle, jolla tuntuu jo olevan kaikkea (kenelläpä ei!). Hetki omaa aikaa ylellisessä hoidossa on aina hyvä lahjavinkki.

Lyhdyn jalka on sympaattinen lasipurkki, johon on maalattu valkoinen teksti.  Purkin päällä on rottinkinen varjostin ja sen sisällä pieni teline tuikkukynttilälle. Ihan uudenlainen idea minulle, pöytälampun mallinen kynttiläteline. Tämä sopisi täydellisesti meille ulkosaareen pieneen, pimeään kesämökkiin, jossa ei ole sähköjä. 

Pidän siitä kuitenkin niin paljon juuri tässä, että uusi valkoinen pöytää olkoon sen paikka ainakin talven yli ja todennäköisesti sen jälkeenkin. 

Seuraavaksi valkoiseksi tuunausjonossa olisi vanha vitriinikaappi ja jos sekin näyttää kivalta uudessa, kiiltovalkoisessa pinnassa, saa varmaankin saman käsittelyn vielä autotallissa odottava tumma senkki. 

Tällaiselta pöytä näytti vielä hetki sitten. Aika erilainen, eikös?

Kalusteiden tuunaaminen antaa niille ihan uuden luonteen. Tietysti monet suosivat vanhojen kalusteiden entisöintiä, mutta jos haluaa uudistaa kodin värimaailmaa, ei ainoa vaihtoehto ole kalustuksen vaihto. Jo uusi pinta tekee vanhoista tutuista esineistä ihan uudenlaisia. Kesällä Pariisissa ihastelimme tätä uutta tyyliä vaihtaa vanhaan kalusteeseen ihan uusi pinta. Siinä vain mielikuvitus on rajana. Hauskoja yhdistelmiä löytyi uusista, kirkkaista pastellimaalatuista antiikkikalusteissa ja ehkä rohkein oli lehmäntaljalla päällystetty vanha mahasenkki (juuri sellainen, joka meillä autotalissa odottaa vuoroaan…)