Uutisvirran lopettaminen vapautti aikaa tärkeämpään
Uutisvirran lopettaminen vapautti aikaa tärkeämpään
Lopetin viime keväänä uutisten seuraamisen, tai oikeastaan jatkuvan uutisvirran. Käytännössä heitin pois perinteisten uutismedioiden appit puhelimestani. Ja jo aika paljon ennen sitä lopetin uutisten katsomisen tv:stä edes satunnaisesti. Muistaakseni senkin piti olla väliaikainen kokeilu, mutta se jäi päälle.
Aikaisemmin avostin sanomalehtien lukemista. Ajattelin, että applikaatiot tekevät siitä vain helpompaa ja nopeampaa. Yhtäkkiä tajusin, miten paljon aikaa käytin säännöllisesti sovelluksilla sellaisiin aiheisiin, jotka eivät oikeasti ole sen arvoisia. Suurvaltapolitiikka on mennyt ihan teatteriksi, ja ihmiset ovat alkaneet keskustella tämän teatterin johtohahmoista kuin tutuista ihmisistä. Muutenkin mitä älyttömämpiä aiheita, sitä enemmän palstatilaa. Sama koskee kaikkea negatiivista. Sellaisia, joita en itse ikinä edes luokittelisi uutisiksi.
En hyväksy sitä, että häiriintyneet teot ja ihmiset saavat julkisuutta enemmän kuin vain asiallisen maininnan verran – ja nykyäänhän katastrofiuutisoinnissa ei ole enää mitään rajoja. Siitä otetaan kaikki katsojaluvut irti ja sillä mässäillään niin kauan kuin vain mahdollista. En halua myöskään olla tukemassa sellaista uutisointia omilla lukukerroillani.
Sään ennustamisestakin on onnistuttu tekemään mediashowta, mikä on johtanut senkin liioitteluun eli oikeastaan minusta pilannut koko aihepiirin. Nykyään näen sään helopmmin katsomalla vain sen oikeasta mediasta, enkä lukemalla siihen liittyvää liioiteltua uutisointia.
Joka vuosi tai sesonki uutiskenttä nostaa yhtenäisen negatiivisen aiheen, jota pyöritetään kuukausia. Joskus se oli lintu-, sitte sikainfluenssa. Tänä vuonna se on ilmastonmuutos. Äärettömän tärkeä aihe, jota olen itsekin pyrkinyt selvittämään paljon ja ennen kaikkea, jonka otan huomioon joka päiväisissä oman elämäni valinnoissa ja josta haluan itsekin viestittää. Silti en oikein koe asialliseksi senkään aihepiirin yleistä uutisoinnin tasoa, jonka päämäärä tuntuu olevan asiallisen informaation sijasta ahdistuneisuuden levittäminen.
Tutkimusten mukaan varsinkin vanhukset ja lapset ahdistuvat nykypäivän uutisoinnista, koska se on muuttunut niin sensaatiohakuiseksi ja painostavaksi. Vaikken kuulu kumpaankaan ikäryhmään, voisin silti sanoa kokevani suuren osan tämän hetken uutisista joko ahdistaviksi tai täysin yhdenteviksi.
Missä ovat positiiviset ja kiinnostavat uutiset?
Olen jo vuosia sitten ihmetellyt, eikö uutismedia halua tuottaa uutissisältöä mielenkiintoisista aiheista ja henkilöistä, innovatiivisesta tekniikasta, lääketieteen löydöistä, uusien eläinlajien havainnoista, suomalaisten luovien ja monien muiden osaajien saavutuksista maailmalla? Näitäkin asioita tapahtuu koko ajan ympärillämme. Uutismediat saattavat mainita niistä minimaalisella palstatilalla, tai jättää kokonaan mainitsematta, samalla kun isot otsikot jauhavat samaa ikävää teatteriaan.
Kotona kokeilimme vielä vaihtoehdoksi paperista Hesaria aika pitkään, mutta valitettavasti nekin usein pinoutuvat avaamattomina. Jo saman päivän uutiset tuntuvat usein vanhoilta, eikä kaipaamiani kiinnostuksen kohteita tahdo löytyä juuri sieltäkään. Käyn sen sijaan selaamassa HS:n verkkoversiota säännöllisesti ja poimin sieltä nopeasti tärkeät ja itseäni kiinnostavat uutiset.
Mielenkiintoista on se, että jättämällä appit ja tv-uutiset pois, en ole jäänyt mistään paitsi. En todellakaan ole uutispimennossa. Päinvastoin, olen vähintään tarpeeksi hyvin selvillä kaikista tärkeäksi kokemistani asioista niin politiikassa, talouselämässä, ympäristöasioissa, ajankohtaisissa tapahtumissa, urheilussa kuin viihteessäkin. Lisäksi käytän mielelläni aikaa minua kiinnostaviin aihepiireihin ja syvennyn enemmänkin ihailemieni positiivisten ja tasokkaiden suomalaisten ja kansainvälisten toimittajien, tutkijoiden, kirjailijoiden tai bloggaajien sisältöihin mm. hyvinvonnin, joogan, taiteen ja arkkitehtuurin, reseptien, matkailun ja psykologian aihepiireissä.
Kun viihteen ja uutisten raja on hämärtynyt uutismedioissa jo vuosia sitten, poimin itse mieluiten molempien tarjonnasta ne minua inspiroivat sisällöt silloin kun se minulle parhaiten sopii. Luovuttuani uutisappeista ja tv-uutisista käytän yksinkertaisesti enemmän aikaa niihin itseäni kiinnostaviin aiheisiin ja kanaviin sen sijaan, että selaisin passiivisesti minulle syötettävään uutisvirtaan.