Saaristoaitan sisustustunnelmissa

Saaristotunnelmissa jatketaan. Eilisen postauksessa herkuteltiin muurinpohjapannulla tehtyä grilliruokaa sukulaisperheemme punaisen aitan pihapiirissä. Nyt kurkataan punaisen aitan sisälle vaaleansinisiin tunnelmiin. Siellä kaikki on kaunista, kodikasta, tunnelmallista, merellistä,  vaaleansinistä ja vanhaa tai ainakin sen henkistä.

Aitan ikkunat tekevät upeat maisemataulut kaikkiin ilmansuuntiin ja suoraan merelle.  Koska aitta seisoo ylväästi korkealla rantakalliolla, on näkymä ikkunasta kuin laivan keulasta.

Joka kesä aittaan ilmestyy jotain uutta ja kaunista, joka sopii sinne kuin olisi aina aittaan ja sen tunnelmaan kuulunutkin.

… vähän niin kuin tämän kesän uusin tulokas, joka myös sopii täydellisesti sisustukseen ; ) Suvun nuorimman söpöliinin potkupuvun kartasta voi navigoida Norjan merialueita.

Aitan isommat pojat sukeltelevat merenpohjasta kauniita vanhoja pulloja, lasipurkkeja ja muita aarteita. Miten niitä voi löytyäkin lisää joka kesä?

Urhea konttausharjoittelija taisi saada koko kesän kunnon turbobuustia meri-ilmasta. Kesän alussa onnistui vasta konntausasentoon nousu, mutta lopussa konttauskilometrejä oli mittarissa jo paljon ja seisomisharjoittelusta tuli uusi hitti.

Aitta pääsi jo talvilevolleen, mutta ehkä se saa vierailijoita vielä syksyn aikana? Tai ainakin viimeistään ensi kesänä on taas täysi tohina päällä, konttausharjoitteija kerryttää juoksukilometrejä hieman vanhemman isoveljen perässä ja varmaan monta uutta pulloa löytyy taas merenpohjasta. Kesämuistoja on kiva vaalia syksyn ja talven erilaisissa hetkissä. On se vaan aika rikkaus, että meillä on niin monta erilaista ja tunnelmallista vuodenaikaa. Ei kai kesäkään tuntuisi niin erityiseltä, jos se jatkuisi aina vaan? Ja edelleen saadaan viettää ihanan aurinkoisia päiviä, vaikka syyskuu on jo näin pitkällä.