Rantalentistä ja iltalenkkiä

Lähdimme Kreetan ihanassa iltavalossa tyttöjen kanssa kävelemään Kato Staloksen rantakatua pitkin. Meillä oli mielessä mennä ihailemaan pienen pienellä saarella olevaa kaunista sinivalkoista kappelia, mutta huomasimme sen olevan niin pitkällä, että reittisuunnitelma muuttui.

Rantakatu tekee hauskan maaston myötäisen mutkan. Pari aamua sitten urheilijaneitoset panostivat aamulenkkiin ja juoksivat tätä samaa reittiä. Sen jälkeen lämpömittari nousi kolmeenkymppiin ja aamulenkit jäivät, mutta reittiä oli hauska kävellä lämpimässä merituulessa illan hieman viiletessä.

Näköalatasanteella pysähdyttiin ihailemaan paikallisten rantalentispeliä. Aika hulppea paikka viettää aikaa illalla tyhjällä pitkällä hiekkarannalla ja pulahtaa pelin jälkeen aaltoihin.

Rannikon katuja voi ajella myös julkisilla busseilla ja hauskoilla kaupunkijunilla. Varsinaisia aikatauluja ei ole, mutta ainakin bussit ajavat noin kahdenkymmenen minuutin välein. 

Sillan perältä löysimme vasta parhaan paikan; pienen kallioisen poukanam meren päältä ihan omassa rauhassaan. Sinne johti tieltä pieni polku eli muutkin käyvät siellä ihailemassa kaupunkia, rantaa ja merta. Tänne haluaisin palata uudelleenkin ja onhan se juuri sopivasti parinkymmenen minuutin kävelymatkan päässä hotellistamme.

Rantakatu on myös polku- ja moottoripyöräilijöiden suosiossa, eikä ihme – aika täydellistä näköalareittiä voi jatkaa monen pienen kaupungin läpi Haniaan asti.

Merenneidot iltavalaistuksessa!

Nopeasti ilta hämärtyikin ja kaupungin valot alkoivat syttyä yksitellen. Kirkkaan auringon jälkeen illan pimeys on synkkää. Ei ihme, että kreikkalaiset käyvät ihailemassa Suomen valoisia kesäöitä.

Paluumatkalla rantalentiskin alkoi loppua ja meillä olla juuri sopiva nälkä illalliselle. Tytöillä on vielä mielessä joka loman “pakollinen” minigolf-peli hotellin vieressä.

Ihanaa ja aurinkoista viikonlopun jatkoa!