Nollauspäivien merkityksestä
KOTONA CHILLAILUA. Tällaisiin tunnelmiin meni meillä miehen kanssa eilinen ilta. Helsinki-päivä kauniissa ilmassa olisi tarjonnut kaikenlaista ohjelmaa. Juniorit olivat omilla teillään, joten meillä oli “käytössä koko talo”, niin kuin mies asian ilmaisi. Ja miten me sen käytimme? Vietimme nollausillan. Tiedättekös niitä päiviä, kun on hyvä ihan vain olla. Ei oikeastaan juurikaan edes puhua, eikä muutenkaan paljoa tehdä juuri mitään. Viime aikoina on ollut niin paljon ohjelmaa, töitä ja pitkiä iltoja… ja tänäänkin vilskettä tiedossa. Niin että eilen oli vain helpotus vetää veluurit jalkaan, sytyttää kynttilät, kasata nopeat salaatit ja nauttia kannullinen jäävettä. Selailla vähän sisutuslehtiä ja blogeja, löhötä sohvalla, sulkea silmät ja ihan vaan olla.
Edes neuletyötäni en saanut viimeisteltyä. Se pääsi vasta esille pariin kuvaan ja muistuttamaan minua itsestään. Huomaan, että olen nollauspäivien tarpeessa silloin, kun olisi aikaa, muttei puhtia tarttua omiin touhuihin ja luoviin projekteihin. Nytkin olisi ajatuksessa neuletyön lisäksi pari maalausta, puutarhatöitä, pihakalustuksen suunnittelua ja vaikka mitä, mutta sellaiseen kivaan pitää löytyä inspiraatiota ja puhtia.
Olen aina ammentanut energiaa ja luovuutta siitä, että välillä pitää vain pysähtyä lataamaan akkuja.
Ja tuntuu, että olen tartuttanut saman nollaustarpeen mieheenikin, kun parasta yhteistä aikaa saattaa olla vain oleilu ; ) Tiedän kuitenkin, ettei se kestä kauaa. Kun energiapankkimme on taas ladattu, alkaa molempien päässä hyrrätä varsinainen suunnittelutoimisto, jolloin ideoita ja innostusta riittää. Se on omaa luovinta aikaani. Vuosien varrella olen kuitenkin oppinut hillitsemään myös sitä vaihetta. Jos “iso pyörä” alkaa käydä liian vilkkaasti, väsytän taas itseni helposti projektien sumaan. Olen oikeastaan nykyään aika tyytyväinen omaan itsetuntemukseeni. Yritän järjestää itselleni tarpeeksi lepoa, kun sitä tarvitsen ja tasaisia luovia hetkiä ilman liian väsyttäviä ja kunnianhimoisia yhtäaikaisia projekteja. Eli siis löytää selaisen tasapainon, jolloin on pysyvästi hyvä olla. Silloin myös yleinen mielialani on joustava, luova ja positiivinen. Silloin ajatteluni töissäkin on paljon ratkaisukeskeisempää ja tehokkaampaa ja nollaustarve menee ohi yhden illan hiljentymisellä. Nytkin on jo eilisen chillailun jälkeen taas energinen olo.
Oikeastaan säännöllinen nollailu ja itsensä kuunteleminen ovat juuri niitä taitoja, joita meidän jokaisen aikuisen olisi hyvä kehittää itsessämme jatkuvasti. Lapsilla kun se hoidetaan niin kätevästi päiväunilla ; ) Stressittömyys on tila, jota kannattaa tavoitella, se vaikuttaa ihan kaikkeen hyvinvointiimme ruuansulatuksesta uneen ja ihon kuntoon asti.
Ihanaa viikonloppua ja vaikka niitä tarpeellisia nollailuhetkiä!! Itse aion vielä nautiskella auringosta ja juhlia illalla Blogiringin kesäjuhlissa, varmastikin hauska tiedossa!!
