Mindfulness on aivotreeniä + helppo 5 min harjoitus – kokeile vaikka heti

Mindfulness on aivotreeniä

Mindfulnness on samanlaista treeniä aivoille kuin liikunta on lihaksille. Mindfullness tähtää samaan kuin vaikka jooga ja meditaatio; tietoisen läsnäolon ja asioiden hyväksymisen harjoitteluun. Koska aivot ovat hyvin muovautuvat, voi niiden treenaaminen parhaimmillaan opettaa jo parissa viikossa tekijänsä irti kroonisesta stressitilasta.

Itse kutsuisin mindfullnessia oikeastaan kevyemmäksi muodoksi meditaatiosta. Tavallaan sen pikkusiskoksi tai sellaiseksi harjoitukseksi, joka sopii ihan jokaiselle ja missä vain tehtäväksi. Se voi kasvaa meditoinniksi tai se voi olla pieniä hetkiä pitkin päivää. Sellaisia, joita olisi hyvä ottaa omaan päiväänsä säännöllisesti.

Jokainen pieni lapsi olisi mestariopettaja tietoisessa läsnäolossa eli mindfullnessissa. Tästä pikkulapsiasenteesta kirjoitin aikaisemmin täällä: Voiko elämä todellakin parantua näin simppelistä asiasta? Taito on meissä jokaisessa ihan luonnostaan. Valitettavasti se unohtuu automaattisesti normaalissa arjen pyörittämisessä, eikä länsimainen kulttuuri ja yhteiskunta tee sille tilaa. On jokaisen omalla vastuulla huolehtia aivojen kunnosta, treenistä ja mielenhallinnan harjoittelusta. Olisikin upeaa, jos näitä taitoja alettaisiin opettaa lapsille jo päiväkoulussa ja koulussa. Oikeassa herkistymisvaiheessa oppiminen olisi helpompaa ja muovaisi mieltä koko elämäksi. Onneksi koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä.

Mindfulnness on havainnoimista ja rauhoittumista

Mindfullnessin aikana on tarkoitus kiinnittää huomiota omaan itseensä ja senhetkiseen tilaan sekä ympäristöön sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin sen haluaisimme nähdä tai minkälaiseksi pelkäämme sen tulevan.

Tarkoitus on vain havaita omat toiminnot ja mielentilat sekä ympäristön tapahtumat ja muiden ihmisten tekemiset ilman arvottamista, kuitenkin enemmän ystävällisellä ja positiivisen hyväksyvällä asenteella – eli treenata pikkuhiljaa aivoja onnellisemmiksi.

Säännöllinen mindfullness-harjoittelu vahvistaa uusia hermoratoja

Mielemme vaeltaa lähes puolet ajasta. Iso osa vaeltelusta on täysin turhaa ja aivoja kuormittavaa. Silloin yleensä olokaan ei ole niin hyvä kuin keskittyneessä ja rauhallisessa, läsnäolevassa tilassa. Mindfullnessin aikana aktivoituvat eri hermoradat kuin vaeltelun aikana ja mitä enemmän harjoittelee, sitä vahvemmaksi ne tulevat.

Jokainen voi tehdä vaikka 5 minuutin (tai lyhyemmänkin) Mindfullness-harjoituksen useita kertoja päivässä kehittääkseen näitä hermoratoja ja synnyttääkseen pikkuhiljaa mielelle enemmän pysyvää ja rauhallista tilaa, mikä vähentää stressiä. Kun oppii kontrolloimaan vaeltelavaa mieltä, saa palkinnoksi tunteen, että voi itse kontrolloida ja vaikuttaa omaan olotilaansa, eikä ole ympäristön ja olosuhteiden armoilla. Tämä auttaa myös keskittymään ja nukkumaan paremmin.

Oman itsensä tarkastelu auttaa myös huomaamaan omia tarpeita ajoissa. Kuten sen, milloin olo on liian pingottunut ja milloin on hyvä pitää tauko (muistatko postauksen: Terveelliset minitautot parantavat unen laatua). Tai sen, milloin on ollut paikallaan liian kauan, jalat puutuvat ja pitäisi kävellä hetki. Huomaa helpommin myös milloin turhat ja negatiiviset ajatukset pyrkivät mieleen – ja oppii antamaan niiden mennä menojaan ilman takertumista niihin.

Mindfullness vähentää pikkuhiljaa impulsiivista toimintaa, kuten suuttumuksen aiheuttamia tunnereaktioita. Muut ihmiset ja ulkopuoliset asiat eivät pysty ottamaan yliotetta mielestämme, kun opimme hallitsemaan sitä itse ja pysymään rauhallisina.

Helppo Mindfulnness-harjoitus

Tämän harjoituksen voi tehdä ihan missä tahansa. Aluksi suosittelen istumista tai makaamista. Myöhemmin, kun harjoitus tulee tutuksi, voi hyödyntää vaikka bussipysäkillä tai kauppajonossa seisomisen pieneen mindfullness-hetkeen. Se onnistuu myös kävellen. Mikä tahansa paikka käy, kunhan sinulla on hetki aikaa itsellesi. Voit tehdä harjoituksen myös yhdessä vaikka ystävän tai kumppanin kanssa.

Kokeile harjoittusta vaikka heti nyt. Voit sulkea silmäsi, mikä tekee haroituksesta helpomman. Tai pitää ne auki ja tarkastella myös ympäristöä.

• Ota hyvä asento vaikka risti-isunnassa, istuen tuolissasi tai rennosti sohvalla.
• Laita kello ajastimelle 3-5 minuutiksi.
• Hengitä rauhallisesti.
• Huomioi itsesi fyysisesti.
• Suuntaa ajatuksesi vuorotellen eri paikkoihisi, niin että tunnet ne; jalat, istuinlihakset, selkä, kädet, niska ja pää.
• Hengitä koko ajan rauhallisesti, syvään ja pitkään sisään- ja uloshengityksiä.
• Jos tunnet jäykkyyttä, vaikka niskassa, suuntaa hengityksesi siihen, huomaat pian jännityksen helpottavan.
• Hengitys on ankkurisi. Kun huomaat mieleesi tulevat ajatukset, annan niiden mennä ja keskity hengitykseesi.
• Jos olet silmät auki, tarkkaile ympäristöäsikin ihan sellaisena kuin se on.
• Älä arvostele sitä millään tavalla, ota se vastaan ilman mitään tunnetiloja, vain toteamalla. Ei ole merkitystä, onko tila sinulle tuttu vai vieras.
• Pidä koko ajan hengitykseksi rauhallisena ja omana läsnäolon ankkurinasi.
• Kun harjoituksesi aika loppuu, voit jatkaa samaa rauhallista läsäolon tilaa tai palata siihen, mitä olit tekemässä.
• Toista useita kertoja päivässä.