Kauniit mullan sävyt hurmaavat juuri nyt

JUURI NYT olen ihan rakastunut luonnon sävyihin. Kesän energisen värikirjon jälkeen ympäristö rauhoittuu levollisiin luonnon väreihin. Uusi väriskaala antaa meille ihmisillekin luvan seesteisempään olotilaan, lyhyempiin iltoihin ja armollisempiin aikatauluihin. Hienot ja vähäeleiset sävyt eivät huuda olemassaolollaan, mutta antavat voimaa ja rauhaa. Ainakin itse saan juuri  nyt kiksejä harmaan ja beigen hienoista vivahteista. Ympäristö tarjoaa rosoisen kauniita asetelmia ja pintoja ihailtaviksi ja inspiroidun ihanista multaperunoista, laiturien pinnoista, halkopinoista ja kuivuneista kaisloista. 

JUURI NYT on myös täydellinen veneilysää. Juuri veneestä noustessa tullessa harmittelin, että pian on taas aika nostaa veneet merestä talveksi. Moni asia on Suomessa hyvin, mutta usein haikailen jo vaikka Tukholman olosuhteita, joissa meri ei jäädy ja veneet ovat valmiina meriretkiin ympäri vuoden. Haikailuni johtuukin juuri siitä, että oma elinympäristö on Helsingissä ja saaristossa. Helsinkiä ei jostain syystä ole suunniteltu minusta ihan näille leveysasteille. Lumelle ei ole tilaa. Tai sitten liikenteelle ja ihmisille. Ja saaristossa taas nauttisin niin mielelläni ympäri vuoden avoimen meren suomasta raikkaasta ilmasta. 

Toisaata, aina voi haikailla ja oikeasti täytyy olla kiitollinen tästä kauniista syksystä, joka meitä on hellitellyt tänä vuonna poikkeuksellisen pitkään. Toivottavasti sitä jatkuu vielä, ainakin nyt syyslomalaisia näyttäisi onnistavan. 

Ja sitten kun maisema värjäytyy valkoiseksi, eiköhän siitäkin osata taas nauttia. Ehkä silloin tämä harmaa paletti on toiminut siltana ja valmistellut meidät ottamaan vastaan valkoisuuden.