Inspirations
Inspirations

Itsetunnon vahvistaminen psykologi Ilona Rauhalan keinoin

Itsetunnon vahvistaminen psykologi Ilona Rauhalan keinoin

A-lehdet järjesti bloggaajille tässä kuussa Influencer Academy- vaikuttajaillan. Se oli täynnä mielenkiintoista ohjelmaa ja  puheenvuoroja. Key note-esiintyjä oli psykologi Ilona Rauhala, joka puhui mm. itsetunnon rakentamisesta. Ilona Rauhala on alan kokenut moniosaaja. Hän on monen alan kirjan kirjoittanut, tunnettu esiintyjä ja yritysjohdon valmentaja.

Itsetunto on minusta erityisen kiinnostava aihe, josta kirjoitin aikaismmin mm. postauksessa Näin hoidat itsetuntoasi – älä jätä sitä muiden varaan. 

Ilona Rauhalan näkökulma itsetuntoon oli minusta tuore ja kiinnostava. Hän käsitteli itsetuntoa samalla tavalla kuin mitä tahansa muuta ihmisen ominaisuutta, jonka kehittämiseen voimme hyvin vaikuttaa.

Hän, tunnettu psykologi ja ihmisen käyttäytymisen asiantuntija, kertoi erikoistuneensa aiheeseen, koska hänen oma itsetuntonsa liikkuu niin suurella skaalalla. Hän kuvasi myös itsetuntoa isona kokonaisuutena, jota on vaikeaa luokitella vaikka kouluarvosanalla. Itsetuntomme voi olla hyvä  liittyen vaikka siihen urheilulajiin, jota harrastamme ja taas huono siinä aiheessa, jossa emme ole lähelläkään mukavuusaluettamme.

Ilona Rauhala vertasikin itsetuntoa ihmisen lihakseksi, jota voi kehittää yhtä hyvin kuin vaikka reisilihasta. Se laiskistuu helposti, jos se jää ilman huomiota. Toisaalta se myös voimistuu kehittämällä. Kehittämistä voi tehdä monella tavalla, yksin tai yhdessä ystävien tai ammattilaisen kanssa ja kuten kaiken muunkin kehittämisessä, säännöllisyydellä päästään parhaisiin tuloksiin.

Reflektointi kehittää itsetuntoa

Hyviä itsetunnon kehittämiskeinoja ovat erilaiset reflektointimenetelmät. Niissä tutkitaan omaa tekemistä esim. ajattelemalla, kirjoittamalla tai puhumalla.

Yksinkertaisimmillaan reflektointi on oman suorituksen tai tekemisen rehellistä läpikäymistä. Jos ei ole tyytyväinen omaan tekemiseensä, ei tarvitse nuijia itseään alas, mutta ei myöskään lakaista asiaa pöytälaatikkoon ja jättää sitä käsittelemättä. Jos olet vaikka pitänyt puheen, johon et ole tyytyväinen, kannattaa käydä mielessä läpi, mistä se johtui ja mitä voisi tehdä paremmin. Ei kannata syyttää huonoa videotykkiä tai väsynyttä yleisöä, vaan pohtia omaa roolia analyyttisesti.

Uskon, että moni suomalainen on liiankin itsekriittinen ja ruoskii itseään varsinkin mielestään epäonnistuneista suorituksista liikaakin. Siksi asian toinen puoli oli minusta vielä tärkeämpi;  Jokainen meistä voi olla myös itsensä paras tukija. Voit ottaa itseäsi kädestä kiinni ja onnitella vilpittömästi hyvästä suoriuksesta.

Minusta itselleen kannattaa harjoitella puhumaan kuin parhaalle ystävälleen tai pienelle tyttärelleen, avoimesti ja kannustavasti, hellästikin.

Tässä vaikuttajaillassa Ilonan puhe oli suunnattu erityisesti bloggaajille, joista moni saa paljon negatiivista kommentointia netissä. Jokainen voi itse päättää kommentoivansa muiden sanomisia verkossa vain positiivisesti tai rakentavan kriittisesti. Tästä nettikommentoinnin skaalasta kirjoitin myös aikaisemmin postauksessa Valitse empatia – niin oikeissa kohtaamisissa kuin netissäkin.

On kuitenkin turhaa kuvitella, että samaa positiivista käyttäytymistä voisi odottaa muiltakin. Kaikki eivät ole tehneet tällaista hyvän tavan mukaista lupausta itselleen. Valitettavasti suuresta joukosta löytyy aina myös egatiivisia kommentoijia.

Ilona Rauhala pyysi meitä nimeämään kaikkein suosituimpia ja symppiksimpiä vaikuttajia, joista puhuttaisiin vain hyvää. Kävi nopeasti ilmi, että heistäkin joutuu lukemaan ikäviä keskusteluja.

Hän muistutti viisaasti, että tähän kannattaa suhtautua myös täysin luonnollisena osana ihmisyyttä. Jos asiaa miettii hetken, niin jokaisella meistä on sekä valoisa että pimeä puoli. Suurissa netissä liikkuvissa massoissa on tietysti monenlaisia ihmisiä ja sekaan mahtuu aina heitä, joilla on pimeä hetki meneillään heidän osallistuessaan kommentointiin. Se on vain osa ihmisyyden inhmimillistä tasapainoa. Aasinsilta tämän ja itsetunnon välillä on tietysti se, että kun tämän ymmärtää, on helpompaa antaa kommentoinnin olla vaikuttamatta omaan itsetuntoon. Keskusteluun osallistujien negatiiviset kommentit kertovat enemmän heistä itsestään ja heidän omasta tilanteestaan kuin kommentoinnin kohteista.

Kiitollisuuspäiväkirja vahvistaa itsetuntoa

Hyväksi reflektointikeinoksi hän mainitsi myös kirjoittamisen ja erityisesti kiitollisuuspäiväkirjan, jota hän pitää itsekin. Se oli minulle hyvä muistutus. Olen kirjoittanut kiitollisuuspäiväkirjasta mm. näissä postauksissa. Tiedän kokemuksesta sen hyvistä vaikutuksista, mutta viime aikoina se on jäänyt taas vähän enemmän unohduksiin. Pitääkin ottaa taas vanha hyvä tapa esille.

Kolme hyvää kysymystä itseltään iltaisin kysyttäväksi

Lopuksi Ilona Rauhala neuvoi meille kolme hyvää kysymystä, jotka kannattaa kysyä itseltään iltaisin ennen nukkumaan menoa, ja pohdiskelemaan vastauksia niihin rauhassa:

  1. Mitä hyvää olen tänään tehnyt?
  2. Mitä sellaista olen tehnyt, jonka voisin tehdä huomenna paremmin?
  3. Mistä haluan nähdä unta?

Kommentit (2)

  1. muy

    Reflektointikeino, ei refleksointikeino.

    1. inspirations

      Hei Muy, kiitos kun huomasit ja kommentoit. Aina niitä kirjoitusvirheitä kuitenkin tulee, vaikka kuinka yrittää saada ne korjattua ennen julkaisemista. Korjaan sen tekstiin, niin saadaan termi oikeaksi. Onneksi se olikin otsikossa ja muissa kodissa oikein. Mukavaa viikkoa sinulle!

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *