Ihmisiä, juhlia ja taidetta

Ihmisiä, juhlia ja taidetta

Lauantai oli aika ihmeellinen päivä. Normi kesäkuuksi se olisi olikeastaan ollut ihan tavallinen ihana juhlapäivä, mutta tänä vuonna ihmeellinen. Vielä viikkoa aikaisemmin ajateltiin, että on ihan perusviikonloppu tulossa ja päätettiin aloittaa Julin kanssa kevätpaasto. Pidän yleensäkin keväisin paastoviikon ja tämä viikko oli sellainen, jolloin ei ollu mitään erityistä ainakaan tulossa.

Sitten puhelimeen kilahtikin kaksi kutsua lauantaille  – no, pienet herkuttelut paaston päälle maistuivat sitten ihan superihanille, kun pelkästään kirsikkatomaatitkin jo sulivat suuhun 🙂

Oli kyllä kaikkien mielestä ihmeellisen ihanaa nähdä iloisia ihmisiä, kuulla puheensorinaa ja imeä perinteistä keväistä juhlatunnelmaa ylioppilasjuhlissa perhetuttujen kauniissa talossa. Jo juhliin mentäessä kaikki alkukesän kukatkin tuntuivat tuoksuvan erityisen ihanille.

Oli niiiiin ihanaa nähdä myös Amsterdmissa asuvaa omaa kummityttöäni pitkästä aikaa. Ja ihan pientä söpöä vauvaa (koskahan olen viimeksi ihan oikean vauva), joka viihtyi niin hyvin kummitytön hoivissa.

Vaikka koko kevät onkin tullut oltua yhteydessä ihmisiin joka päivä etänä, niin ei sitä voi verratakaan oikeisiin sosiaalisiin kontakteihin ja läsnäolemiseen.

Päädyin maalaamaan taulun kevään uudelle ylioppilaalle. Ensin ajattelin perinteisempää lahjaa, kun taulu on aina vielä kovin henkilökohtainen, mutta edellisenä päivänä tuli tosi vahva fiilis niistä väreistä ja tunnelmista, jotka toivottavasti tavoittaisivat lahjan saajan erityisen hyvin. Taulun nimi pohdittiin meillä yhdessä ja valinta osui miehen ehdotukseen ”Something like it”.

Muutenkin yksi tämän Korona-ajan suurimpia plussia itselleni on ollut se, että on löytynyt taas aikaa ja inspiraatiota tehdä taidetta. Siitä tulee aina niin hyvä olo. Mitä tahansa sitten maalaa tai piirtää, se rauhoittaa mielen ja pysäyttää ajattelun virran.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *