Aamu-uinnilla

Talviturkki heitetty! Päästiin tosiaan yöllä tänne Viron puolelle. Aamu valkeni aurinkoisena ja uskomattoman vihreänä. Kolmessa viikossa täällä on tapahtunut oikea kasvun ihme. Koko luonto on moninkertaistanut itsensä. Saniaiset ovat venähtäneet lähes pari metrisiksi ja puut ainakin tuplanneet itsensä.

Tämä appivanhempieni kaunis maatila on Pärnunjoen rannalla. Mies huikkaili jo aikaisin aamulla joesta, että lämmintä on ja tekeepä hyvää. Minä vilukissa en häntä uskonut, koska meillä on aika erilainen käsitys lämpimästä vedestä. Viime viikonloppuna saaristossa merivesi oli hänen mielestään lämmintä, minusta taas jääkylmää.

Päivä paahtoi heti aamusta asti niin kuumana, että parin tunnin pihapuuhastelujen jälkeen joessa pulahtaminen alkoi kuitenkin tuntua entistä houkuttelevammalta – ja ihan kohta pyyhe ympärillä tepastelinkin ihanaa “viidakkopolkua” pitkin uimapaikalle. Ja yllätyksekseni virtaavan joen vesi oli todellakin lämmintä! Mittaria ei ollut, mutta olisin voinut uiskennella siellä vaikka kuinka pitkään ja siihen tarvitaan kohdallani ainakin 20-asteista vettä.

Aamu-uinnilla

Yksi suurimpia kesänautintojani on aina ollut luonnonvesissä uiminen. Pariin viime vuoteen on ulkomerellä vesi ollut minulle ihan liian kylmää ja olen kaivannut kesäisiä aamu-uinteja. Siksi kai tämä aamupulahtelu tuntuikin nyt ihan ylelilsen ihanalta, huomenna uusiksi ♥