Aikaisemmat aamut toimivatkin hyvin

Hyvää viikonloppua! Täällä lauantai käynnistyi tuoksukynttilällä, vadelmasmoothiella ja aamujoogalla <3

Keroin viikko sitten kokeilevani rytmiä, että menen illalla aikaisin nukumaan ja herään aamulla viiden-kuuden maissa (postauksessa Kello soimaan iltaisin? Uusi tutkimus vahvistaa 8 h unen välttämättömyyden).

Aikaisemmat aamut toimivatkin hyvin

Kokeilu on pääosin mennyt hyvin, ainakin aamujen osalta. Koska olen mennyt iltaisin nukkumaan tavallista aikaisemmin, olen herännyt aamuisin ilman kelloa jo ennen kuutta. Sytyttänyt kynttilän, lämmittänyt kupillisen vettä, johon sekoita sitruunanmehua ja inkiväärijauhetta ja tepastellut mukeineni joogamatolle. Joogan jälkeen olen syönyt yhden illalla valmiiksi tehdyistä tuorepuuroista ja ottanut toisen mukaan töihin. Siitä on käynnistynyt hyvä ja tehokas päivä. Ja olen todella nauttinut rauhallisista aamuista. Joka päivä olen myös treenannut tunnin. Ajattelin sisällyttää tämän myös uuteen rytmiini. Kun käytössä on 24 h, on ainakin yksi tunti pystyttävä liikkumaan kunnolla. Sillä on niin iso vaikutus terveenä ja energisenä pysymiseen ja parempaan yöuneen.

Heikoin lenkkini on ilta. Nukkumaanmenoissa on vielä parantamista. Suomen pimeässä talvessa on niin helppoa luoda rymti, jossa valvoo myöhään ja aamulla taas unta riittäisi vaikka kuinka myöhään. Mutta ainakin omalla kohdallani yöstä tulee silloin katkonainen.

Tällä viikolla olen yllättänyt itseni siitä, kuinka helppoa on nousta todella aikaisin (välillä ennen viittä) yhtenäisen unen jälkeen. Koska olen herännyt niin aikaisin, tehnyt työpäivän ja treenannut melkein joka päivä, olen illalla ollut tosi väsynyt jo yhdeksän jälkeen. Tarkoitus olisikin olla unessa jo kymmeneltä. MUTTA miehen kanssa ollaan kuitenkin vain puolihorroksessa katsottu joka ilta Suitsin jakso (jonka olemme varmaan aikaisemminkin jo nähneet, mutta eihän siinä tilassa mikään jää mieleen) ja menty sänkyyn vasta yhdentoista maissa. Siitä olen nukkunut kuin tukki aamuun ja herännyt ennen kellonsoittoa, mutta selkeästi kaipaisin sen tunnin vielä lisäunta.

Jo nyt voin sanoa rytmin vaikuttavan hyvältä, olen nukkunut paremmin, enkä heräile yöllä. Päivät, työ ja treenit ovat rullanneet hyvin. Julistin viikko sitten kokeilevani tätä rytmiä kaksi viikkoa. Eli viimeistään nyt, ensimmäisen viikon jälkeen, on viimein aika toteuttaa se itselleni hankalan vaihe, eli laitan illalla kellon soimaan ennen kymmentä ja MENEN sänkyyn silloin, ollakseni unessa kymmeneltä. Tämä on myös ayervedinen suositeltava rytmi. Uni on palauttavaa ja parantavaa ennen puoltayötä ja syvää unta pitäisi ehtiä saamaan tarpeeksi juuri illalla.

Ainoa selitykseni iltavirumiselle on se, että kun päivässä on paljon puuhaa, on vielä niin ihanaa viettää hereillä se viimeinen rentoutumisen tunti. Mutta tiedän jo nyt, että vielä enemmän nautin siitä virkeydestä aamulla, kun olen nukkunut suositellut 8 tuntia seitsemän (tai kuuden) sijasta. Kerron taas viikon päästä, miten olen tässä onnistunut ja mitä vaikutuksia sillä on ollut.