6 helppoa keinoa tehokkuuteen ja mielenrauhaan

Ihanaa perjantaita <3 Kirjoitan tätä postausta upeassa aamuhämärässä (jo kauan ennen tyttären tassuttelua kuviin). Aurinko on pian nousemassa ja linnut sirkuttavat innokasta aamukonserttiaan. En voisi kyllin ylistää tätä upeaa pari viikkoa kestänyttä auringonpaistetta. Se taisi tulla kuitenkin niin nopeasti ja voimakkaana talven jälkeen, että ainakin meiläläisen hormonitoiminta on hippasen sekaisin. Muutamana viime päivänä iltauuupumus on ollut samaa luokkaa kuin raskausaikoina. Olen aina reagoinut valoon ja pimeyteen voimakkaasti, talvipimeällä kaivannut valoa ja tukeutunut kirkasvalolamppuun ja kesällä nauttinut luonnonvalosta täysillä. Herään helposti ensimmäiseen valonsäteeseenkin ja valoisan ajan aamuyön varustukseeni kuuluu pimennysverhojen lisäksi silmälaput tuplana. 

Nyt kroppa, nukahtamis- ja heräämishormonit yrittävät selkeästi hakeutua paikoilleen. Eilen pidin aamun vapaata, hain extra-puhtia juoksemalla ja joogaamalla auringossa. Koko päivä sujuikin upeasti, kunnes illalla ennen kasia tuli totaalinen uuvahtaminen ja nukkumaanmeno. Tänään sitten hyppäsinkin sängystä aamuhämärällä täynnä energiaa. Illalla ollaan menossa kylään, saa nähdä simahdanko pöytään taas ennen kasia… Jos sinullakin on samoja oireita juuri nyt, niin ainakin itselläni toimii parhaiten tutut konstit:

Tällaisena aikana myös asiat pinoutuvat lähes huomaamatta. Samaan aikaan, kun tekisi mieli vetäytyä pariksi päiväksi rentoutumaan aurinkoiseen spottiin ja sopeutumaan valon lisääntymiseen, pitäisi olla entistät tehokkaampi ja saada nopeasti ja paljon aikaan. Töissä on toinen vuoden aktiivisimmista vaiheista käynnissä. Maailmahan pitää saada valmiiksi aina ennen kesä- ja joululomia. Junioreilla on aktiiviset urheilu- ja koulukaudet käynnissä. Ystäviä haluaa tavata ennen kesämenojen alkua. Kodistakin pitäisi huolehtia, kun valo viimein todellakin paljastaa puhtaustason. Niinpä päätin kerätä tähän omaksi muistutuksekseni ja toivottavasti muidenkin hyödyksi sen muutaman pienen asian, joiden avulla keväinenkin arki sujuu paljon tehokkaammin.  Samalla oma mieli ja jaksaminenkin selviävät paremmin. 

Kaiken digitaalisuuden keskellä papereiden, reissuvihkojen, mainosten, lehtien, laskujen ym. kerääntyminen kotiin ja pinoutuminen pöydille on jatkuvaa. Yllättävän nopeasti pinot kasvavat siihen kokoluokkaan, että niiden ohi vain kävelee, koska kimppuun käymiseen ei ole koskaan sopivaa hetkeä. 

Säilytettävät postit: Otin uudessa kodissa käyttöön perinteiseen kirjetelineen, johon sujautuan samantien kutsut, kortit, säilytettävät infolehtiset yms. ei akuutit paperit. Löydän ne sieltä, kun kaipaan niitä.

Nopeaa käsittelyä vaativat postit: Laskut, juniorien koulu- ja harrastuspaperit, äidin reseptit ym. eli Kaiken mikä vaatii käsittelyä laitan yhteen pinoon olkkarin nurkan kirjoituspöydälle. Käyn sen läpi suunnilleen jokatoinen ilta, jolloin siihen menee vain 10 minuuttia.

Mapit: Uudessa kodissamme on ylellisyytenä kirjastonurkkaus ja siihen kuuluva ovellinen kaappi, johon sain viimein kaikki mapit järjestykseen. Tosin paikka pakollisille mapeille on vain suunnittelukysymys. Käsitellyt paperit heitän heti pois tai arkistoin samantien oikeisiin paikkoihinsa mappeihin, joista löytyy kohdat laskuille ja kuiteille, vakuutuspapereille, takuupapereille, resepteille, todistuksille ym.  säilytettäville papereille.

Meillä syödään koko ajan. Jokapäiväiset perheruokailut arkisinkin olisivat luksusta, mutta todellisuudessa aamuisin sitartataan omiin suuntiin eri aikoihin, kotiin tullaan ja iltamenoihin lähdetään vaihtelevina aikoina kuka minnekin. Kunnon ruokaa tarvitaan ennen töitä, koulua, treenejä, pelejä, nukkumaan menoja… Vaikka rakastan hyvää ruokaa ja sen laittamista – niin kauan kuin Suomeen ei tule kunnon italialais-tyylistä torikulttuuria, en erikoisesti pidä ruokakaupoissa käymisestä. En missään nimessä halua pyöriä ruokaostoksilla päivittäin, ruuhka-aikoina, enkä tehdä siitä miehen tai saati koko perheen kanssa yhteistä ajanviettoa. Jo ensimmäisen lapsen synnyttyä, löysin viikosta sen 1-2 tuntia, jolloin hoidin yksin ja tehokkaasti kaikki hankinnat ja sama tyyli jatkuu yhä.

Jokainen löytää ajallisesti ja rahallisesti omat tehokkaimmat keinonsa ruuan hankintaan. Niiden käyttööotto helpottaa huomattavasti omaa arjen sujumista. Itse ostan ison lastin ruokaa kaksi kertaa viikossa. Viikonlopun ruokia useimmiten suunnittelen etukäteen ja teen kauppalistan. Se säästää aikaa, rahaa ja heräteostoksia. Istun alas ja teen yhden kunnon kauppalista. Sen lisäksi puhelimessani on aina kauppalista sähköisessä lehtiössä, johon näpyttelen samantien juuri loppuneet tai kulloinkin mielessä olevaan reseptiin tarvittavat tuotteet. 

Alkuviikon arkiostoksiksi kerään kärryllisen hinnaltaan ja laadultaan parhaita vihaneksia, hedelmiä, juureksia, maustamattomia maito-, liha- ja kalatuotteita. Olen nykyään onnekas voidessani säilöä lastillisen kasviksia keittiön kylmiöön, mutta jo kauan ennen nykyiseen kotiin muuttoamme näin vaivaa mieluummin säilöäkseni paljon tuoretta ruokaa kuin käydäkseni päivittäin kaupassa. Ja apuihin voi aina ottaa pakastevihannekset ja säilyvät kuivatuotteet, kuten pavut, qvinoat, siemenet, pähkinät yms.

Meilien tulva on jatkuvaa. Stressaavinta on käsittelemättömien sähköpostien hallitsematon kerääntyminen. Itse noudatan vaihtelevasti kahta käsittelytapaa. Joko luen meilin heti kun se tulee – tai yleensä tarkistan meilit sopivalla rytmillä. Joka tapauksessa sähköpostit kannattaa käsitellä alustavasti heti kun ne avaa, muuten ne jäävät kuormittamaan omaa mieltä ja häiritsemään keskittymistä. Jos meili vaatii pikaisen vastauksen, hoidan sen heti. 

Jos olen keskittynyt muihin asioihin tai en juuri sillä hetkellä ehdi vastata, siirrän meilin ”roikkumaan” Applen alareunan avoimiin meileihin, jotka käsittelen saman päivän aikana. Pidän aina pöydällä myös paperista todo-listaa, johon kirjoitan nopeasti reagoitavat meiliasiat ja vedän ne yli asioiden hoiduttua. Samaan voi käyttää myös Appia.   

Ja entäs vaatepinot (pojalla vaatelattia), keittiötasot, makuuhuoneiden tuolit ja työpöydät? Olen aika sopeutuvainen ja pystyn hyvin työskentelemään ja oleskelemaan kaaoksessakin, mutta myönnän, että 

siisti ympäristö tekee tilaa rauhalliselle mielelle, ajatuksille, rentoutumiselle, tehokkuudelle ja luovuudelle. Nautin siististä tilasta ja haluan opettaa samaa jälkikasvullekin – (Haloo juniorit! Tämän postauksen voisitte tekin lukea ; ) – Mitä vähemmän tavaroita, sen helpompaa – mutta aina niitä on kuitenkin riittävästi kunnon pinoja kartuttamaan. Olen ottanut tavaksi siirrellä tavarat omille paikoilleen joka ilta. Niin herään aamulla siistiin kotiin. Saman teen toimistossa. Järjesteän työpäytäni lähtiessäni ja voin aloittaa seuraavan päivän kirjaimellisesti puhtaalla pöydällä. 

Vaikka koti näyttää siistilä, tapahtuu varastoiden, kaappien ja vaatehuoneiden kätköissä koko ajan sekoittunista. Niiden järjestys on hyvä palauttaa, ennen kuin ollaan tilanteessa, että kaaokseen ei tee mieli tarttua. Pari puolen tunnin järjestelyprojektia viikossa pitää ovien takana olevat tavaratkin järjestyksessä. Jos varasto on kaoottinen, voi vaikka kysyä itseltään, koska on viimeksi käyttänyt yhden tunnin sen järjestelyyn.

Kukaan tuskin elää enää sellaisessa kuplassa, että listalla on yksi tehtävä kerrallaan. Päinvastoin, on erikseen alueita, kuten koti, mökki, matkat, työt, harrastukset,  tapahtumat, lapset, vanhemmat, eläimet…  joihin jokaiseen kertyy koko ajan uusia tehtäviä. Tunnustaudun todo-listaihmiseksi. Välillä otan käyttööni erilaisia tekniikoita, Appeja tai softia listojen hoitamiseen – tsekkaa muutama kiva ja muutenkin loistava kirjoitus aiheesta täältä. Kun tehtävä ja hankinta on kirjoitettu listaan, ei se rasita enää omaa mieltä.

Aika pian palaan kuitenkin aina puhelimeen, kynään, paperiin ja vihkoon. Minulla on aina meneillään oleva todo-vihko, joka nököttää työpäydällä ja kulkee laukussa mukana päivittäin. Siinä on paikat eri osa-alueille ja nihin kuuluville seuraaville samana tai seuraavina päivinä hoidettaville asioille ja muistiinpanoille. Käytetyt vihkot säästän varmuudeksi yhteen laatikkoon ja usein olenkin löytänyt niistä jälkikäteen tarvittavia tieoja.

Koneella on oma todo-listansa pitkäkestoisimmille projekteille ja ideoille. Sitä en käsittele päivittäin, vaan silloin kun palaan kyseiseen aiheeseen. 

Puhelimessa on omat listat hankinnoille; kauppalista, vie saareen- ja vie äidille -listat.

Tätä viimeistä kasautumisaihetta ei voi jättää huomiotta. Uudessa kodissamme tiskikone on hieman epäkäytännöllisesti sijoitettu nurkkaan, eikä sitä voi avata samaan aikaan kylmiön oven kanssa. Lisäksi keittiö ei ole enää täysin avoimesti olohuoneeseen näkyvissä. Siitä on tullut jonkin asteinen tekosyy jättää astiat tiskipöydälle, mitä meillä ei aikaisemmin juurikaan tapahtunut ja usein vietän iltatunnin keittiön siivoamiseen. Hei haloo! Ehdotan kävelemään oppineiden lasten peruskasvatukseen oppimisprosessia: kun olet syönyt, tyhjennä ja huuhtele astiasi heti. Laita ne astianpesukoneeseen. Jos se on täynnä, tyhjennä se. 

Minkä taakseen jättää…. niinpä olen ottanut tavaksi (huvitti tai ei) heti ruuanlaiton jälkeen, siivota keittiö, pestä heti kokkausastiat ja siirtää ylimääräiset ruuat säilytysastioissa kylmään. 

Ja entäpä toimistolla, jossa oman firmani lisäksi keittötä käyttää porukka muitakin mahtavia tyyppejä. Tällä viikolla joku fiksu onneksi laittoi keittiön seinään lapun. ”Laita oma kuppisi tiskikoneeseen, sinun aikasi ei ole arvokkaampaa kuin muiden.”