24 tuntia yksin autiolla saarella – mitä ihanaa ehti tapahtua

24 tuntia yksin autiolla saarella Otsikko on ehkä hieman liian raflaava siinä mielessä, että saari ei ole ihan autio – ainakaan sellaisessa Cast away -leffamielessä. Tosin kaikessa luonnollisuudessaan melkein kuitenkin. Ainoat rakennukset tällä luonnonkauniilla kallioisella ja metsäisellä ulkosaariston saarella ovat meidän mökkimme, jotka kaikessa primitiivisyydessään edustavat luontoa melkein enemmän kuin rakennuksia, varsinkaan nykyaikaisessa mielessä. Mieheni perhe on siirtänyt vanhat käsinveistetystä hirrestä tehdyt rakennukset saarelle jo miehen lapsuudessa ja meillä on onni pitää saarta perheemme lomanviettopaikkana.

Saarella on moninainen ja rikas luonto ja tilaa kunnon kävelyille, mutta silti muita rakennuksia ei ole. Ei myöskään vesijohtoja tai kaivoa tai kunnollista sähköä. Pienet aurinkoenergiapaneelit ovat meille varsin riittävät tarvittavien akkujen lataamiseen ja parille lampuille, mutta nykyajan mukavuuksista ollaan kaukana.

Silti saari edustaa meille paljon suurempaa ylellisyyttä ja onnellisuuden paikkaa kuin mitä nykyajan mukavuuksilla voidaan saada aikaan. Niinpä kun säätiedotus näytti aurinkoista ja loppuperheellä oli menoa kaupungissa, halusin jäädä yksin saarelle vuorokaudeksi. Päätin ottaa ajasta kaiken irti ja hyvin käytetyt 24 tuntia yksin saarella tosiaan latasivat omat onnellisuusakkuni nopeasti täyteen.

Tottakai ihan normaaleja ja arkisiakin mökkihommia mahtui vuorokauteen, mutta nämä ovat ne tekemiset, jotka lasken mukaan tähän omaan pieneen onnellisuus-retriittiini. Parasta tässä on se, että nämä ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan toteutettavissa melkein missä tahansa. Tarvitaan vain omaa rauhaa ja paikka jossain päin kaunista Suomen kesäistä luontoa.

Hyvänolon tekemiset yksin saarella

Nämä omat hyvänolon hetkeni alkoivat iltapäivällä, kun vene irtaantui kalliosta mukanaan Helsinkiin matkaava perhe – järjestys taisi olla jokseenkin tällainen:

Pohjoisesta päin tuuli omaan rantaamme ja päätin lähteä retkelle tyynen puolelle. Tämä on ”autiosaaren” ylellisyyksiä, aina voi valita retkikohteeksi tyynen rannan. Keräsin Ikean kassiin jooogamaton, tyynyn, reilusti vettä, kookosöljyn, uima- ja aurinkolasit, puhelimen, kuulokkeet ja läpsyt. Suuntasin paljain jaloin uikkareissa tyynille auringonlämmittämille kallioille.

Joogasin ihan oman fiiliksen mukaan, en edes tiedä kuinka kauan.

Tein pienen meditaatiohetken uuden meditaatioapin ohjaamana rantakalliolla.

Uin monta kertaa tuulten entisestään raikastamassa merivedessä.

Kuivattelin itseni lämpimällä kalliolla kuuman auringon alla.

Ihailin kaikkea kauneutta ympärilläni ja nautin onnellisuuden ja kiitollisuuden tunteista.

Suuntasin takaisin mökkiin syömään pari avokadoriisikakkua ja jätin tavarat sinne.

Lähdin kävelemään saarta ympäri. Kivikävely isoilla rantakivillä paljain jaloin on parasta.

Tanssin balettia (tai jotain luovaa, hyväntuntuista heiluntaa) isoja kallioita ylös saaren korkeimpaan kohtaan.

Tilaa ja voimaa ajatuksille

Menin makaamaan tuuliselle huipuille. Olin ihan hiljaa. Ajattelin, miten onnellinen olen juuri nyt ja mistä kaikesta tämän vuoden alkupuoliskon asioista olen kiitollinen. Ajattelin myös, mitä asioita toivoisin loppuvuodeksi. Keräsin mielessäni ajatukset suuren ilmapallon sisälle, jonka heitin ylös tuulen mukana. Samalla vapautin asiat mielestäni ja lähetin ne universumin huolehdittavaksi.

Tämän saman ajatusleikin teimme mieheni kanssa Floridassa tuulisella rannalla uutenavuotena – ja ainakin omat toiveeni, joita silloin ajattelin, ovat jo toteutuneet. On niin kiehtovaa huomata, että ajatuksilla on useimmiten tapana toteutua.

Kiertelin rauhassa koko saaren ympäri. Pysähdyin istumaan monille ihanille kiville ja kallioille, ja nautin siitä, että kuljin ihan omassa tahdissani. Mihinkään ei ollut kiirettä, vaan istuskelin ja ihailin auringonsäteiden leikkiä merenpinnassa, kuuntelin aaltojen ääniä, seurasin horisontissa lipuvaa purjevenettä ja ison joutsenperheen uiskentelua pitkään.

Palasin mökille ja lämmitin saunan. Saunoin ja uin meressä varmaan monta tuntia. En edes tiedä kuinka pitkään, eikä sillä ole väliä, koska koko päivänä en katsonut aikaa.

Saunan jälkeen söin raikkaan iltapalan, levitin joogamaton kapealle käytävälle sängyn viereen, laitoin iltameditaation kuulumaan kuulokkeistani ja tein vielä muutaman viiden minuutin pituisen pitkän joogaliikkeen.

Siitä kömmin suurten haukotusten saattelemana sänkyyn ja vaivuin ihanaan uneen.

Seuraavana aamuna tuuli voimakkaasti suoraan mökkiimme. Kokosin taas tavarat Ikean kassiin ja kävelin vastarannan tyyneyteen. Taas oli ohjelmassa joogaa, uintia, meditointia ja kaiken kauneuden katselua.

Kävelin takaisin mökkiin. Lämmitin edellispäivän grilliruoista ihanan aterian, jota freesasin merisuolalla ja tuoreilla yrteillä.

Siivosin mökkiin uuden raikkaan energian, tein pienen meditaation ja asetuin sängylle naputtelemaan tätä kirjoitusta kuin päiväkirjaa. On ihana tapa kirjoittaa ylös asiat, joista tulee hyvä olo, heti tuoreeltaan. Niiden uudelleen ajattelu ja kirjoittaminen saa meissä aikaan uudelleen samat tunteen ja kemialliset reaktiot kuin niiden kokeminenkin ja pelkkä ajattelu vahvistaa hermoratoja, jotka tuottavat meille nautintoja ja rauhallisuuden ja onnellisuuden tunteita. Kannattaa kokeilla, kauniisiin hetkiin ja niiden muisteluun ja kirjoittamiseen on monta hyvää mahdollisuutta kesäloman aikana.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *