Suolistomikrobit ja mieli – “Vielä 13 -vuotiaastakin voi nähdä, onko hän syntynyt sektiolla”

“Vielä 13 -vuotiaastakin voi nähdä onko hän syntynyt sektiolla.” – lause hämmästytti minua. Todellako? Voiko synnytystapa muka vaikuttaa näin pitkälle myöhempään elämään?

Syy löytyy suolistomikrobeista, joilla on yhteys hyvinvointiimme paljon laajemmin, kuin osaamme ajatella.

Nyt jo tiedämme, että suolistomikrobeilla voi olla vaikutusta esimerkiksi lihomiseen, laihtumiseen tai useiden sairauksien syntyyn. Mutta miten suolistomikrobit vaikuttavat mielemme hyvinvointiin?

Suolistomikrobeilla on osoitettu yhteyksiä mielen hyvinvointiin: masennukseen, ahdistusoireisiin ja jopa luonteenpiirteisiin/ temperamenttiin. Mutta miten suolistomikrobit vaikuttavat mielemme hyvinvointiin?

Luin vatsan hyvinvointiin keskittyvää Terve.fi -lehteä, ja löysin joitakin todella mielenkiintoisia vastauksia.

Masentaa, syy suolessa?

Suolistosta on jo jonkin aikaa puhuttu ihmisen toisina aivoina. Väite ei ole tuulesta temmattu: jos suolistossa on ongelmia, voivat seuraukset tuntua mielialassa. Esimerkiksi masennuksen ja aivojen yhteyttä on selitetty välittäjäaine serotoniinin avulla.

Jopa 95% serotoniinista syntyy suolistossa. Serotoniini taas on vahvasti yhteydessä mielialaamme: alhaiset serotoniinitasot voivat liittyä masennukseen ja univaikeuksiin.

Mikrobiepätasapaino suolistossa saa aivojen ja suoliston välisiä viestejä välittävän vagushermon toiminnan muuttumaan. Aivot rekisteröivät sen ja mieliala laskee.

Vaikutus toimii myös toiseen suuntaan: Esimerkiksi stressi voi lisätä suolen läpäisevyyttä ja haitallisia bakteereja voi karata elimistöön ja saada aikaan matala-asteisen tulehdustilan.

Mutta miten lapsuus liittyy tämänhetkisiin suolistomikrobeihimme?

Varhaislapsuus luo sormenjäljen bakteerikantaan loppuelämäksi

Suoliston mikrobisto kehittyy varhaislapsuudessa, alle kolmen vuoden ikään mennessä. Tämä tila on se, johon aikuisenkin suolisto pyrkii palautumaan esim antibioottikuurin jälkeen.

Pienten lasten, ja myös raskaana olevien naisten kannattaisi elää mahdollisimman lähellä luontoa. Lasten kannattaisi antaa maistella välillä hiekkaa tai pussailla lemmikkejä. Antibioottikuureja on täysin vaikea välttää, mutta ne murskaavat mikrobiston suhteet.

Olin aika paniikissa, kun toinen lapseni syntyi ja hän sairastui parin viikon vanhana rajuun RS -virukseen, jota hoidettiin antibiooteilla. Poika on pysynyt kuitenkin melko terveenä tästä huolimatta.

Itse nautin molempien raskauksien ajan probiootteja (maitohappobakteereja), koska olin lukenut, että ne saattavat parantaa syntyvän lapsen suolistomikrobistoa edullisempaan suuntaan ja ehkäistä jopa myöhempiä allergioita. Itse olen ollut lapsena superallerginen. Onneksi kumpikin lapsistäni välttyi lapsuusiän pahoilta allergioilta. Missä määrin voin kiittää probiootteja? En osaa sanoa.

Sektio vai alatiesynnytys

Myös äidin paino, synnytystapa ja imetys vaikuttavat siihen, millaiset bakteerieväät lapsi saa. Nykytutkimus on osoittanut, että bakteerien tankkaaminen alkaa jo kohdussa. Dosentti Samuli Rautava toteaa Terve.fi:n artikkelissa, että normaalipainoisten äitien vauvat nauttivat jo kohdussa parempia bakteerikoktaileja, sillä normaalipainoisten bakteerikannassa on enemmän vauvalle suotuisia bifidobakteereja.

No entäpä keisarileikkauksella tai alateitse syntyvät vauvat sitten. Sektion myötä vauva jää paitsi äidin synnytyskanavan ja suolen mikrobeista. Sektiolla syntyneillä on tutkimusten mukaan enemmän atooppista ihottumaa, keliakiaa, tyypin 1 diabetesta ja astmaa. Sektiolla syntyneistä lapsista tulee myös herkemmin ylipainoisia.

Hämmentävää tietoa. Elämämme eväät näytetään jaettavan jo hyvissä ajoin ennen kolmivuotispäiväämme. Lapsuudesta saaduilla suolistomikrobeilla uskotaan olevan rooli jopa temperamentin kehityksessä. Parhaillaan käynnissä oleva suomalainen jättitutkimus pyrkii selvittämään suolistobakteereiden osuutta tiettyihin älykkyyden piirteisiin, tai siihen, miksi toinen ahdistuu tai masentuu muita helpommin. Jopa yhteys autismin ja mikrobiston välillä on löydetty.

Miten vaikuttaa omaan bakteerikantaansa – ja kohentaa mielialaa!

Varhaislapsuudessa muotoutuneeseen bakteerikantaan voi olla vaikea myöhemmin vaikuttaa, mutta keinoja on.

• Ruokavalio: Mikrobit pitävät runsaasti kasviksia ja hyviä rasvoja sisältävästä ruokavaliosta – myös FODMAP – hiilareista!
• Vihannesten, juuresten, hedelmien ja marjojen lisääminen ruokavalioon on tärkeää ja tämän tiedetään myös ehkäisevän masennusta. Masennuksella taas on yhteys runsaasti kovaa rasvaa ja sokeria sisältävään ruokavalioon.
• Kukkakaali, parsakaali, lehtikaali ja sitrushedelmät sisältävät folaattia, josta suomalaisilla on usein puutetta
• Nauti probiootteja – Probiootit vaikuttavat suoslistomikrobistoon ja sitä kautta myös mielialaan
• Probiootit voivat ehkäsitä lasten allergioita, mutta myös neuropsykiatrisia sairauksia, kuten autismia
• Masennuksen hoitoon tarjotaan yhä useammin lääkkeiden rinnalla kehotusta liikkua enemmän (liikunta vaikuttaa serotoniiniin), sekä nauttia kalaöljyä ja probiootteja.
• Vältä sokeria, tyydyttyneitä kovia rasvoja ja turhia antibioottikuureja
• Tryptofaania sisältävät ruuat saattavat boostata serooniinin tuotantoa (liha, kala, juusto, kananmuna)

Kun vatsa voi hyvin, voi mieli hyvin. Ja tämä toimii myös toisin päin: kun mieli voi hyvin, voi myös vatsa hyvin.

<3 Anna

Lähde: Terve.fi Nro 2. 2019, Asiantuntijat Hasse Karlsson, Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori sekä Samuli Rautava, lastentautien erikoislääkäri,dosentti