Pitkä matka personal traineriksi

Blogini kommenttiboksissa kysyttiin koulutustaustaani. Voisi sanoa, että minun matkani nykyiseen ammattiini personal traineriksi on ollut melko pitkä, mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisen pitkä. Tiedän nimittäin muitakin, jotka ovat päätyneet tälle alalle useamman mutkan kautta tai alanvaihtajina vasta myöhemmällä iällä. Näin minullekin kävi, mutta näen sen pelkästään positiivisena asiana.

Lukion jälkeen pidin välivuoden ja asuin Vaasassa, jossa mieheni (silloinen poikaystäväni) opiskeli Kauppakorkeakoulussa. Työskentelin karkkikaupassa, treenasin paikallisen naisfutisjoukkueen mukana ja valmistauduin yliopiston pääsykokeisiin. Pääsin ensiyrittämällä sisään Turun yliopistoon lukemaan pääaineenani uskontotiedettä. Sivuaineiksi valitsin psykologian ja kasvatustieteen opinnot sekä pedagogiset opinnot: minusta tulisi aineenopettaja. Vaihto-opiskelijaksi lähdin Ruotsiin, Linköpingin yliopistoon heti toisena opiskeluvuotena, josta tuli ehdottomasti opiskeluaikani hauskin jakso. Ruotsin ja englannin kielen taidon lisäksi tutustuin vaihtareihin ympäri maailmaa ja asuin kahdeksan hengen kimppakämpässä.

Sain töitä heti valmistuttuani, ja siitä lähtien olen työskennellyt sekä yläkoulun, mutta pääasiassa lukion uskonnon, psykologian ja terveystiedon opena Turun alueella. Melko pian valmistumiseni jälkeen sain stipendin tehdä tutkimustyötä Englannissa, Oxford Brookes yliopistossa. Aika englannissa oli ikimuistoinen: asuin kampusalueella, tutustuin uusiin ihmisiin ja vierailin useissa alueen kouluissa ja oppilaitoksissa.

Terveystiedon pätevyyden hankin osaksi äitiyslomalla ollessani, osaksi työn ohessa. Opinnot suoritin Turun yliopistolla täydentäen aikaisempaa tutkintoani. Kaipasin älyllistä haastetta, vaikka joillain lähiopetusjaksoilla vauva nukkui luokan perällä tai isä toi hänet ruokittavaksi kesken luentopäivän.

Matkani personal traineriksi

Kun lapset olivat hieman isompia, uskalsin vihdoin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni ja lähteä tekemään harrastuksestani, liikunnasta, työtä. Hakeuduin Trainer4Youn hyvinvointivalmentaja-, kuntosalivalmentaja- ja lopuksi personal trainer –koulutukseen. Porukkamme oli aivan mahtava, ja mukana oli myös muita alanvaihtajia.

Koulutukseen olin todella tyytyväinen: kouluttajat olivat erittäin ammattitaitoisia ja innostavia. Koulutuksen sisältö oli tarkoin harkittu ja vastasi personal trainerin työn moniin haasteisiin. Erityisesti pidin koulutuksen käytännöllisemmästä puolesta. Sitä, kun ei opi kirjoja lukemalla. Koulutukseen sisältyi opintojaksoja niin liikuntaan, ravitsemukseen kuin markkinointiin ja itse ohjaustyöhönkin liittyen. Plussaa oli myös se, että opinnot pystyi suorittamaan työn ohessa.

Valmistuttuani olen ohjannut sekä yksilöitä että ryhmiä liikuntaan, ravitsemukseen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Kaiken tämän tein päivätyöni, opettamisen ohella. Lisäksi osallistuin rakastamani lajin, TRX:n, yksilö- ja ryhmäohjaajakoulutuksiin Vierumäellä. Viime maaliskuussa siirryin kuitenkin täysipäiväisesti hyvinvointialalle, Keventäjiin. Keventäjien valmentajana saan tehdä juuri niitä asioita, joista nautin. Lisäksi ohjaan edelleen Kello Kuuden ulkotreeniryhmiäni Turussa.

Opettajan opinnot, 15-vuoden työkokemus ja erityisesti psykologian ja terveystiedon tietämys ovat olleet ehdottomia vahvuuksiani valmentajan työssä. Henkisen hyvinvoinnin ja mentaalivalmennuksen tuntemus tuovat ohjaamiseen, kuten myös kirjoittamiseen lisää syvyyttä. Myös ikäni on ollut pelkkä plussa tässä työssä. Silti haluan kannustaa myös nuoria lähtemään liikunta- ja hyvinvointialalle. Esimerkiksi fysioterapeutin tai urheiluhierojan opinnoilla saa loistavan pohjan myös personal trainerin työhön, puhumattakaan alan muista korkeakoulututkinnoista.

Tällä hetkellä olen niin työllistetty, etten ole valitettavasti pystynyt ottamaan uusia asiakkaita yksilöohjaukseen enää pitkiin aikoihin. Hyvinvointiala on kuitenkin minun juttuni. Olen kiitollinen, että uskalsin aikoinaan seurata sydäntäni ja tehdä harrastuksestani työn, joka ei kuitenkaan oikein vieläkään tunnu työltä.

Personal traineriksi oli minulla siis hieman pidempi matka, mutta toisaalta, nythän olen taas uudella mielenkiintoisella matkalla, jossa opin jokaikinen päivä jotain uutta ja innostavaa.

Onko lukijoissani muita hyvinvointialalla työskenteleviä? Entä alanvaihtajia? Olisipa tosi mukava kuulla.

<3 Anna

Lue myös edellinen postaukseni: Kun uni ei tule – Kehomeditaatio auttaa