Kun julkaisin tuossa vähän aikaa sitten postauksen meidän kellarikuntosalin siivouksesta, sain teiltä lukijoilta toiveita, että esittelisin meidän kotia vähän laajemminkin. Meidän koti ei ole ollut mitenkään keskiössä mun somepostauksissa, enkä ole kirjoittanut myöskään paljoa sisustuksesta. Tämä johtunee siitä, ettei aihe ole minulle kovinkaan lähellä sydäntä.

En kuvaile kotiamme aktiivisesti, ja arkisin meillä on ihan samanlainen kaaos, kuin varmasti monissa muissakin lapsiperheissä. Treenivideoihin raivaan aina suurimmat tavarakasat pois kameran ulottumattomiin. Siksipä käytän tässä postauksessa Suvi Kesäläisen ottamia kuvia, jotka julkaistiin Riikka Siusluodon tekemässä jutussa Glorian koti -lehdessä kesäkuussa 2017.

Moni asia on tämän jälkeen muuttunut, mm olohuoneen tuolit ja toinen sohva, mutta voisinpa ottaa projektiksi kuvailla kotimme myös sellaisena kuin se tällä hetkellä on. Vai kiinnostaako sellainen?

Lähes alkuperäiskuntoinen 40 -luvun talo

Olemme asuneet kymmenen vuotta nykyisessä kodissamme. Ostimme vuonna 2010 vanhan peruskuntoisen omakotitalon sen alkuperäiseltä asukkaalta (ja myös talo oli lähes alkuperäiskunnossaan). Talomme on rakennettu vuonna 1943 ja esimerkiksi keittiö oli ostohetkellä autenttinen, upeine täysipuisine kaapinovineen.

Talossa asui vanhempi rouva Thea, jonka isä oli aikanaan rakentanut talon. Hänellä oli näyttää meille paljon kuvia siitä, mitä naapurustomme näytti talon rakennusvaiheessa. Vaikka asumme Turun ruutukaava-alueella ja siten lähes keskustassa, oli talomme ympäristö 1940 -luvulla täyttä maaseutua kanaloineen. Thea jätti taloon  jotakin vanhoja kalusteita, kuten tiikkisiä raheja ja vanhoja apteekkikalusteita (farmaseutti kun oli).

Suuri remontti, mutta vanha jäi

Me halusimme säilyttää talossa vanhan tunnelman. Itse en pidä siitä, että vanhasta talosta tehdään liian modernin näköinen, vaan talon ikä saa näkyä. Kuorimme muovimattojen alta esiin lautalattiat ja pyrimme säilyttämään vanhoja komeroita, ovia ja materiaaleja, vaikka pintoja jouduttiinkin uusimaan. Eniten harmitti purkaa se 40 -luvun aito keittiö.

Teimme myös julkisivu-, katto-, sähkö- ja putki sekä lämmitysremontin. Ölylämmitys vaihtui maalämpöön. Myöhemmin, 2016, vielä kellarin saunatilat rempattiin isäni toimesta. Muistan elävästi ekan kesän talossamme, kun lapset olivat 2- ja 3 -vuotiaita. Keittiötä ei ollut, joten tulin koko kesän toimeen mikron ja sittarin salaattien avulla.

Mies sisustaa ja hankkii huonekalut

Kuten kerroin en ole innostunut sisustuksesta, mutta Jaakko on. Hän on koko meidän yhdessäoloaikamme keräillyt vanhoja huonekaluja, lasia ja muuta designia. Näin ollen meidän kodissamme ei ole paljon mitään uuttaa, vaan suurin osa kalusteista on hankittu käytettynä. Uusia ovat vain jotkin säilytysratkaisut sekä toinen sohvamme sekä sängyt.

Tykkään ajatuksesta, että kaikilla kalusteilla kodissamme on jokin tarina. Ruokapöydän saimme kavereiltamme häälahjaksi 15 vuotta sitten, puusohva on Jaakon isomummun Torniosta peräisin oleva kaunotar. Jaakko ostaa huonekaluja netin kautta ja kunnostaa niitä. Hänen erityisinnostuksensa ovat erilaiset tuolit ja niitä meiltä löytyykin PALJON. Uusin hankinta oli Kukkapuron huonoon kuntoon päässyt Karusellituoli, jonka hän entisöi verhoomon avustuksella upeaksi. Taidetta olemme hankkineet myös pikkuhiljaa.

Meidän kotimme on sekoitus vanhaa ja uutta, ja 80 vuotiaan kaunottaren ikä saa mielestäni näkyä. Vanhassa talossa asuminen vaatii kompromisseja, kuten villasukkien käyttöä lähes ympäri vuoden ja jatkuvaa pientä kunnostusta.

Erityisesti tykkään talossamme sen sijainnista. Olemme niin lähellä keskustaa, että ytimeen kävelee alle vartissa. Jokirannassa on alle kymmenessä minuutissa ja työpaikkanikin on lähellä. Autoa ei tarvitse kuin kauppareissuihin ja lasten harrastuskuskauksiin.

Silti talomme on rauhallisella paikalla ja meillä on iso, suojaisa piha omenapuineen, marjapensaineen ja raparpereineen.

Mitä mieltä ootte, pitäisikö mun tehdä postaus siitä, miltä kotimme näyttää nyt, verrattuna tähän muutaman vuoden takaiseen?

<3 Anna

Lue myös edellinen postaukseni: Kun on aika jättää treenit välistä

Tuu someen @ansaivo