Ennen koiran hankintaa – Kysy ainakin tämä kysymys!
Jokin aika sitten kirjoittamani koirapostaus, jossa pohdin, pitäisikö meidän hankkia koira vai ei, kirvoitti valtavan joukon kommentteja sekä blogiin että instaan. Kiitos kaikille kommenteista, ne olivat silmiä avaavia! Minua myös hämmästytti kommenteissa moni asia: varoiteltiin kovasti, mutta myös rohkaistiin.
Eniten yllätyin siitä, että lukijat toivat esille, miten koira voi vaikuttaa esimerkiksi parisuhteeseen negatiivisella tavalla, tai että valitun rodun merkitys on niin suuri! Keskustelua syntyi paljon myös ns. “allergiakoirista” (niitä ei kuulemma ole”) sekä siitä, onko edes katselemamme rotu Labradoodle edes oikea rotu.
Ajattelin kysellä apua asiantuntijalta, selvittääkseni avoimeksi jääneitä kysymyksiä, kuten sen, mitä yllätyksiä koiran hankkija saattaa kohdata tai miten eri rodut eroavat toisistaan. Vastauksia sain Noora Keskievarilta, onnellisen koira-arjen puolestapuhujalta ja kansainvälisen koirankoultuspalvelu OneMind Dogsin toimitusjohtajalta.
Meidän perheessä koirakuume ei siis näytä laantumisen merkkejä, ja siksi nämä Nooran ajatukset tulevat erinomaiseen saumaan.
Kysy nämä kysymykset ennen koiran hankintaa
“Ennen kun koiraa hankkii, tulee kysyä itseltään ainakin yksi kysymys: Olenko valmis tähän?“, sanoo Noora Keskievari.
Koiran omistaminen vaatii sitoutumista. Arjessa koiralle on löydyttävä aikaa useamman kerran päivässä ja loma-aikoina pitää huomioida, voiko koiran ottaa matkalle mukaan tai minne sen voi viedä hoitoon. On tärkeää, että koko perhe on koiranhankinnan kannalla, toteaa Keskievari, joka on kouluttanut koiria parikymmentä vuotta. Pelkän lapsen, ehkä ohimenevän koirakuumeen takia koiraa siis ei kannata ostaa.
Sohvaperunan ei tule hankkia hyvin aktiivista koiraa, vaan rotu tulisi valita tämänhetkisen elämäntilanteen mukaan. Ei kannata valita koiraa sen mukaan, minkälaisesta elämäntyylistä haaveilee, vaan sellainen, mikä sopii juuri tähän tilanteeseen. Esimerkiksi, jos haaveilee aktiivisesta koirasta, joka vaatii paljon liikuntaa ja toimintaa, mutta oma elämäntyyli on enemmän rauhallinen, saattaa tulla vastaan isoja haasteita arjessa koiran kanssa, toteaa Keskievari.
Kun päätös koiran hankinnasta on tehty, tulee olla erityisen tarkka, mistä pentu ostetaan. Keskievarin mukaan pentujen välitykseen liittyy paljon epäeettistä toimintaa, jossa koiran hyvinvointi ei ole etusijalla. Pentutehtailu taitaa olla yleisempää kuin aavistinkaan!
Mikä rotu sitten sopii meille?
Aiemman koirapostaukseni kommenteissa lähes jokainen korosti rodun valinnan merkitystä. En tiennyt, että rotujen välillä on niin suuria eroja! Koiraa ei saisi valita vain ulkonäon perusteella, eikä viimeisimmän trendin mukaan, sanoo Keskievari. Tuntuu, että tietyt rodut tosiaan ovat nousseet “muotiin” ja joka toinen vastaankävelevä koira on samaa rotua. Silloin ollaan menty ehkä muut syyt, kuin rodun sopivuus edellä.
Hyviä pohdintoja, joita ennen rodun valintaa kannattaa miettiä ovat Keskievarin mukaan esimerkiksi se, että toiset koirarodut ovat luonnostaan äänekkäitä ja toiset taas ovat hiljaisempia. Toiset ovat jalostettuja hyvinkin itsenäiseksi ja toiset taas ovat luonnostaan motivoituvat helpommin tekemään ihmisen kanssa yhteistyötä.
Myös turkeissa on paljon eroja ja se vaikuttaa paljonkin arkeen, sillä toisista koirista lähtee paljon karvaa ympäri vuoden ja toisia pitää trimmata säännöllisesti. Koiran koko on myös tärkeä huomioida: miten paljon koira vaatii tilaa kotona, entä autossa tai muissa kulkuneuvoissa? Pystyykö kaikki perheenjäsenet turvallisesti ulkoiluttamaan koiraa?
Kaikki rodut on kuitenkin jalostettu toimintaan. Mitään koiraa ei kannata hankkia sillä ajatuksella, että se tulisi koristeeksi sohvalle, muistuttaa Keskievari.
Tämä yllättää, kun koira on jo talossa!
Kysyin Noora Keskievarilta, mitkä ovat niitä suurimpia yllätyksen aiheita pennun hannkimisen jälkeen, joihin ei ehkä oltu osattu varautua. Monille tulee hänen mukaansa yllätyksenä se, että pentu on luovutusikäisenä niin kovin pieni! Sen kanssa ei voikaan heti lähteä pitkälle lenkille ja sille pitääkin opettaa ihan kaikki asiat alusta. Jos näitä asioita haluaa välttää, voi myös etsiä aikuista kodinvaihtajakoiraa – sieltä voi hyvinkin löytyä juuri se itselle täydellinen, aikuinen koira!
Toinen merkittävin asia on ymmärtää se, kuinka eri tavalla koirat maailmaa katsovat ja miten koira oppii. Me ihmiset todella helposti aiheutamme itse koiralle ei-toivottua käytöstä omalla toiminnallamme, sanoo Keskievari. Tästä esimerkkinä esimerkiksi se, että kovasti luonnostaan lähdemme torumaan pentua sen sijaan, että aidosti opettaisin sille halutun tavana toimia eri tilanteissa. Pennut ja aikuiset toimivat juuri siten, miten ne on opetettu toimimaan.
Minua vähän huvitti tieto, että suuri osa koiranpennuista luulee, että niiden nimi on “Ei!”, koska pentua kielletään jatkuvasti tekemästä sitä taikka tätä. Kieltäminen tuo Keskievarin mukaan harvemmin haluttua lopputulosta. Kieltämisen ja nuhtelemisen sijaan hän ottaisi avuksi positiivisen kouluttamisen. Kuulostaa jotenkin tutulta! Positiivisen psykologian ja pedagogiikan myötä korostetaan yhä enemmän sitä, miten yksilöä tulisi kannustaa, ja kiinnittää huomiota myönteisiin taitoihin osana kasvatusta ja opetustyötä.
Mitä tapahtuu parisuhteelle, kun hankitaan koira?
Tästä aiheesta pitäisi Keskievarin mukaan puhua enemmän, ja myös edelliseen blogipostaukseen tulleissa kommenteissa aihe nousi esille. Yllättävää, tai toisaalta ei. Muuttihan lapsen saaminenkin parisuhdetta! Miksei sitten koiranpentu.
Jos koirasta muodostuu yhden ihmisen projekti ja unelma, saattaa helposti tulla esiin yllättäviä asioita, jos kaikilla ei perheessä olekaan samanlaiset käsitykset koiran kasvatuksesta tai sen kanssa elämisestä, toteaa Keskievari. Tätä voidaan helpottaa sillä, että aiheesta puhutaan avoimesti jo ennen pennun hankintaa ja saapumista. Käydään läpi realistisesti kaikki asiat, mitkä koiraan liittyy. Missä perheen askareissa ja tekemisissä koiran halutaan olevan mukana? Miten sen toivotaan missäkin tilanteessa käyttäytyvän? Tästä saadaan samalla hyvä lista asiakokonaisuuksista, mitä koiran kanssa pitää muistaa alkaa harjoitella pala kerrallaan.
Lisäksi on hyvä käydä läpi, että mitä koira kenellekin merkitsee? Minkälaisia haaveita siihen kenelläkin liittyy? Tässä yhteydessä voi nousta yllättäviäkin asioita, sillä koira merkitsee meille jokaiselle vähän eri asioita. Toiselle se on lenkkikaveri ja toiselle tuki ja turva, kenelle voi jakaa kaikki ilot ja surut.
On tärkeää opiskella yhdessä sitä, miten koira oppii ja miten sitä lähdetään kouluttamaan perheen arkeen. Tästä on tärkeää olla perheessä yhtenäinen ymmärrys, sillä koiralla tulisi olla samat säännöt ja tavata johdonmukaisesti kaikkien kanssa. Koirat eivät ymmärrä selityksiä tai poikkeuksia esimerkiksi siitä, että sänkyyn saa tulla vain sunnuntaiaamuisin tai päin voi hyppiä, kunhan tassut ei ole kuraiset. Kun koiran käytöksestä on yhtenäinen käsitys, tulee oppimisesta koirallekin todella paljon helpompaa.
Suurin syy, miksi olen koiran hankinnan kannalla
Suurin syy, miksi itse olen suhtautunut myönteisesti koiran hankintaan ovat sen vaikutukset lapsen ja nuoren psykososiaaliseen kehitykseen ja tunne-elämään. Ja tätä teemaa on myös tutkittu yllättävän paljon! Koira lisää onnellisuutta ja ennaltaehkäisee ja hoitaa masennusta. Koira on siis hyväksi mielenterveydelle ja itse ajattelen erityisesti noita teinimyrskyjen keskellä seilaavia lapsiani, joille koira olisi se ystävä, joka aina kuuntelee ja on läsnä, vaikka mitä tulisi.
Toisaalta tässä kohtaa on hyvä huomioida se, että koirat lisäävät ihmisten onnellisuutta kuitenkin vain silloin kun koira käyttäytyy hyvin, toteaa Keskievari. Jos koiralla on paljon ei-toivottuja käytöksiä, vaikutus on täysin päinvastainen. Siksi olisi erittäin tärkeää panostaa koiran hankintaprosessiin ja pennun kouluttamiseen huolellisesti.
Teininkin osaa Keskievarin mukaan kouluttaa koiranpennun, jos sitä haluaa, mutta vastuu koirasta on loppukädessä kuitenkin perheen aikuisilla. Usein koirasta muodostuu nuorelle kuitenkin tärkeä osa elämää. Samalla ensimmäisen kokemus vastuunottamisesta, empatiasta ja siitä, miten oma käytös peilautuu toiseen, sanoo Keskievari. Nuori voi löytää koiran kanssa jopa uuden harrastuksen, kuten agilityn.
Jotta koirasta saa ihmisen parhaan ystävän, vaaditaan siis aikaa, kärsivällisyyttä ja huomiota. Koira saattaa elää 15 -vuotiaaksi joten ennen koiran hankintaa on todella hyvä pohtia, mihin on ryhtymässä.
Ihmisen tärkein tehtävä on tulla pennun parhaaksi ystäväksi, sanoo Keskievari. Tämän aikaansaaminen ei perustu kieltämiseen ja virheiden korjaamiseen, vaan siihen että autetaan koiraa onnistumaan.
Me jäämme nyt sulattalemaan näitä ajatuksia. Koiraa ei kannata todellakaan hankkia hetken mielijohteesta.
<3 Anna
Lue myös aiempi koirapostaukseni: Koira – Miksi, miksi ei?
Lue myös edellinen postaus: Kulmien laminointi – ennen ja jälkeen
Tuu someen: @ansaivo
On tosiaan hyvä miettiä onko “valmis” – itse mietin, että sitä on myös hyvin vaikeaa tietää jos ei ole ennen ollut koiraa. Itse otin reippaan labradorinnoutajan ensimmäisenä koiranani ja yllätyin kuinka paljon se tarvitsi aktiviteettia – ja kuinka se tuhosi omaisuutta jos ei saanut purkaa energiaansa muuten. Onneksi omalla kohdallani etätyöskentely on mahdollista ja pystyn olemaan paljon läsnä, lenkittämään kesken päivää ja olemaan seurana. Uudestaan en koiraa pentuna hankkisi, sen verran rankkoja ovat ensimmäiset vuodet. Mutta nyt kun koira täyttää jo 7 voin sanoa että alun kova työ todella palkitsee. Koirasta on seuraa, se on aivan mahtava lenkkitoveri ja lapseni paras kaveri ( lapsen mukaan sisko…). Monesti on koiraa tullut halailtua surun keskellä ja sen pää vasten omaa olkaa todella lohduttaa. Ennen kuin koiraa hankkii, kannatta myös miettiä paljonko se joutuu olemaan yksin päivisin ja onko se koiralle “kivaa” – sekä valmiiksi jo muutama hoitaja, jolle varmasti koiraa voi viedä että pääsee itsekin matkoille yms. Meillä on nyt kaikki hyvin, ja olen todella onnellinen koiran omistaja – mutta kun koira tuhosi 1-vuotiaana äänentoistojärjestelmiä kotona muutamien satojen eurojen edestä en ehkä olisi uskonut kuinka hyvin kaikki tulee vielä menemään 😀
Rohkaisevia kokemuksia! Kiitos tästä. Näin olen kuullut, että pentuaika on raskasta. Ja tuo tuhottu omaisuuskin vielä..
Varmaan joku aiempaan postaukseen jo kommentoikin, mutta kannattaa ottaa mahdollisimman villi koira hoitoon, niin saa vähän käsitystä siitä todellisuudesta koiran kanssa. Pennun koulutus on ekan vuoden aikana päivittäistä. Labradoodle on myös iso ja energinen koira, jos noille ominaisuuksille ei ole mitään “tarvetta”, niin kannattaa suosiolla ottaa pienempi koira, vaikka se keskikokoinen villis. Pienikin koira jaksaa aikuisena juosta ihmisen kanssa lenkkejä (jos se haluaa ja kunto on kohdallaan). Paikallisiin koirakouluihin pääsee myös varmasti katsomaan kursseja ja tutustumaan niihin realiteetteihin ja eri koirayksilöihin.
Hyviä pointteja ja vinkkejä! Kiitos.