Paluu koulunpenkille! – Vaiko sittenkään?

Olen ollut reilun vuoden virkavapaalla opettajan työstäni turkulaisesta lukiosta. Tänään kävin koululla kääntymässä ja nuuhkimassa tulevaa, sillä PALAAN KOULUUN ensi elokuussa. Silloin tulee täyteen kokonaiset 1,5 vuotta pois opetustehtävistä. Paluu tulee olemaan kuitenkin hyvin erilainen, mitä alunperin suunnittelin.

Kulunut breikki vakihommista on mennyt vauhdilla. Kun hyppäsin pois koulumaailmasta, en tiennyt, mitä tuleman pitää. Suunniteltu vuoden poissaolo venyy nyt hieman pidemmäksi. Moni on kysellyt, että lopetanko opettajan työt kokonaan? Palaanko kouluun enää lainkaan?

En lopeta, ja kyllä palaan, mutta en sillä tavalla, mitä ehkä alunperin olin ajatellut.

Aamutreenejä ja lounaslenkkejä

Olen nauttinut vaihtelusta, jota kulunut reilu vuosi on tarjonnut. Aikatauluttomuus on mahdollistanut omien päivien ja viikkojen suunnittelun pitkälti oman pillin mukaan. Olen treenannut aamuisin ja tehnyt sitten töitä joko toimistolla tai kotona.

Kotona työskentelyssä on ollut puolensa: olen ollut paikalla, kun lapset tulevat koulusta kotiin. Tämä on ollut aivan mahtavaa! Olen voinut laittaa lapsille välipalaa ja jatkaa sitten töitä. Toisaalta olen viimeisen vuoden aikana myös reissannut paljon.

On ollut kertakaikkiaan ainutlaatuista, kun yhteistä aikaa myös miehen kanssa on löytynyt vaikkapa keskeltä päivää. Hänkin on yrittäjä ja kotikonttorilla työskentelymme on monesti katkaissut kävelylenkki kesken päivän vaikkapa Ruissalossa. Yhteiset joogahetket tai lounaat ovat olleet arjen luksusta.

Paluu kouluun

Elokuussa palaan kouluun, ja olen todella onnellinen, että tulevassa työtilanteessani pystyn yhdistämään ideaalilla tavalla vanhan ja uuden. Minun on mahdollista pitää opetustuntien määrä maltillisena, jotta voin jatkaa myös muita töitäni: valmentamista, kirjoittamista ja muuta sisällöntuottoa, sekä olla mukana My Body & Balance -studion toiminnassa ja hyvinvointimatkojen  järjestämisessä.

Suurin ja mullistavin asia syksyllä tulee kuitenkin olemaan se, miten opetustyöni tulee muuttumaan.

Liikkamaikka

Olen opettanut 15 vuotta psykologiaa, uskontoa sekä terveystietoa. Syksyllä tämä muuttuu. Tulen nimittäin opettamaan ensi syksystä lähtien LIIKUNTAA lukiolaistytöille. Olen tästä mahdollisuudesta todella innoissani. Perus-liikuntakurssien lisäksi ohjelmassa on myös lukion kakkosluokkalaisten valmentaminen vanhojen tansseihin.

Vanhojentanssit saavat minut kuitenkin lähinnä tirskahtelemaan, koska en ole suoraan sanottuna tanssijatyyppiä. Onneksi poikien liikunnanopettajamme on tanssin (ja aerobicin) ammattilainen, joten olen itsekin erinomaisessa ohjauksessa. Ja onneksi tanssiin tarvitaan aina kaksi 🙂 Lisäksi lukkarissani on myös jonkun verran psykan kursseja.

Odotan syksyä innolla, mutta nyt nautin vielä vapaammista aikatauluista, koti- ja kahvilakonttoreista, aamulenkeistä sekä yhteisistä hetkistä mieheni kanssa. Tällainen irtiotto taitaa olla ainutkertainen mahdollisuus elämässä. Onneksi otin sen, mutta kyllä työkavereita ja opiskelijoita on oikein jo IKÄVÄ.

<3 Anna

Lue myös edellinen postaukseni: Ulkopuolinen nainen ja Hampaiden valkaisu – Miten hymyn kävi?