Oma ruokavalioni osa 2. – Lounas

Sarja jatkuu! Edellisessä postauksessa kerroin aamupalastani. Mutta mitä minä syön lounaalla? Kysymys on mielenkiintoinen, koska työtilanteenihan on muuttunut parin viimeisen kuukauden aikana. Viimeiset 15 vuotta olen työskennellyt opettajana ja syönyt JOKA PÄIVÄ lounaani koulun ruokalassa. Nyt kuitenkin työskentelen hyvin erilaisessa ympäristössä ja samalaisia valmiita lounaita ei ole tarjolla.

Ennen, kuin kerron lounaistani tällä hetkellä, pari sanaa koululounaasta, joka oli kuitenkin useita vuosia (lue: 15 vuotta!) ruokavalioni perusta. Koululounaan maittavuudesta ollaan montaa mieltä. Kaikki tuntevat urbaanilegendat kumiperunoista ja porkkanaraasteesta ainoana salaattina. Itselläni on toisenlaisia kokemuksia ja omilla valinnoilla on tässäkin suuri merkitys. Lounas on minulle erittäin tärkeä ateria. Olen nimittäin huomannut, että lounaan väliin jättäminen, väärin koostaminen tai liian kevyt syöminen kostautuvat pahemman kerran myöhemmin päivän aikana.

Reilu lounas ruokalan noutopöydästä

Koululounaamme Kerttulin lukiossa, jonka nautin aina klo 11-12 välillä, alkoi aina salaattilinjastolta, jossa oli tarjolla useampaa vaihtoehtoa. Sitä porkkanaraastetta oli kyllä usein, mutta henkilökohtaisesti pidän porkkanaraasteesta ja sillä täytinkin usein yhden neljäsosan lautasestani. Loppu lautasen puolikas tai usein jopa enemmän, täyttyi muilla kasviksilla, tuoreilla tai esim uunijuureksilla, jos sellaisia oli tarjolla.

Usein kävi niin, että lautaseni oli jo tässä vaiheessa kukkuroillaan. Tähän päälle otin varsinaista ruokaa: lihaa/kanaa/kalaa/kasvisruokaa ja perunaa/pastaa/riisiä.  Ruoka-annos oli kuitenkin suhteessa kasvisten määrään pienehkö, koska, no, lautaselle ei mahtunut enempää.

Sain usein kommenttia ateriani koosta. Sitä jaksettiin ihmetellä toistuvasti! ”Sulla onkin kunnon kokoinen annos!” ”Tarvitsisit isomman lautasen!” jne. Annoskokoani kommentoitiin jopa siinä määrin, ettei se enää jaksanut minua naurattaa. Sisälsihän annokseni kuitenkin pääasiassa kasviksia. Ruokajuomaksi otin koulussa aina piimää ja vettä. Lisäksi usein myös ruisleipää tai näkkäriä. Keittolounaat olivat lemppareitani. Erityisesti pidin kasviskeitoista, linssikeitosta ja kalakeitosta.

Lounaani piti hyvin nälkää pitkälle iltapäivään, aina siihen asti, kun pääsin kotiin syömään välipalaa. Jos päivä venyi, söin välipalani koulussa. Makeannälkä ei myöskään vaivannut. Ateriani koostui pääasiassa kevyistä kasviksista, jotka ovat energiatiheydeltään pieniä, sisältäen kuitenkin runsaasti hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja, kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita. Proteiininsaannista pidin lounaalla myös aina huolta.

Uskon, että monella liian kevyt lounas voi kostautua, kuten minulla. Ilta menee syödessä, nimenomaan epäterveellisesti ja makeaa himoiten. Siksi nykyisessä työssäni haenkin vielä tasapainoa, jotta pääsisin yhtä hyvään ateriarytmiin, kuin koulussa ollessani.

Toimistotyöläisen lounas

Tällä hetkellä toimistolla työskennellessäni, otan usein mukaan edelliseltä päivältä jäänyttä ruokaa. Jos sitä ei ole tarjolla vaihtoehdot ovat lounas ulkona ravintolassa tai ruokaa kaupasta. Mikroaterioita en halua suosia usein niiden suolan, rasvakoostumuksen ja lisäaineiden takia, ja kaupan salaatit ovat usein liian heppoisia. Pyrin kuitenkin keräämään tasapainoisen lounaan kaupan antimista.

Hyviä kokemuksia olen saanut esim kasvis tai lohi –keitosta ja raejuustosta, jälkiruuaksi hedelmiä ja pähkinöitä. Usein ostan myös purkillisen kirsikkatomaatteja ja naposteluporkkanapussin. Myös lounaalla haluan syödä tasapainoisesti proteiineja, hiilihydraatteja ja hyvää rasvaa. Suurta pasta-annosta tai pizzaa en lounaalla syö. Ne saavat minut väsähtämään iltapäivällä ja tekevät olon tunkkaiseksi.

Jos käymme lounaalla ravintolassa ja tarjolla on noutopöydän antimia, pyrin samanlaiseen komboon kuin koulussakin. Jos taas ravintolalounas on annos, tilaan mahdollisuuksien mukaan kalaa/ kanaa tai ruokaisan salaatin.

Niinä päivinä, kun teen töitä kotona, paistan lounaaksi usein munakkaan kasviksilla. Toisinaan keitän kylkeen myös kaurapuuron. Ei mitään gourmeeta, mutta maistuu minulle.

Runsaasti vettä ja tiheät ateriavälit

Vettä juon päivän aikana useamman litran. Vessassa saa toki ravata, mutta otan sen hyötyliikunnan kannalta. Vireys pysyy näin sopivalla tasolla. Kelloa tulee työpäivän aikana vilkuiltua, sillä en halua, että ateriavälit venyvät missään nimessä 3-4 tuntia pidemmiksi. Aineenvaihdunta pysyy käynnissä, verensokerit eivät pääse heittelemään turhaan ja näin illan ruokailut sujuvat terveellisemmin.

Otan mielelläni vastaan vinkkejä, miten koota perus -lähikaupan antimista monipuolinen, ravitseva ja terveellinen lounas. Siinä nimittäin minulla on vielä opettelemista. Ikävä koululounasta!

<3 Anna

Lue myös edelliset postaukseni: HIIT-kotitreeni videona ja Se hetki, kun löydät itsesi ja elämäsi kaverin Facebook-pilasta