6 x NYT MUA HUOLETTAA…
*Sisältää mainoslinkkejä
Mulla on rehellisesti sanottuna ollut hieman alavireinen tämä loppusyksy. En tiedä onko kaamos iskenyt luihin ja ytimiin timanttiporan lailla ja pistänyt likkaa vähän hiljaisemmalle vaihteelle ja pohtimaan syntejä syviä. Toisaalta en ilmeisesti ole ainut, joka tästä syksystä on itseensä hittiä ottanut, sillä hyvin epävirallisen Instagram-kyselyni pohjalta tuli huomattua, että huimat 3% vastanneista ei tuntenut syksyn osuneen millään tavalla omaan napaan. Heh. Noh, tässä rauhoittuessa on sitten tullut pyöriteltyä kaikenlaisia ajatuksia, ja tässä parit huolen aiheet, jotka ovat pyörineet kypärässä.
NYT MUA HUOLETTAA JA MIETITYTTÄÄ
Miten paljon kuraa sosiaalisessa mediassa ja netissä onkaan, ja inhimillisyys tuntuu hohtavan poissaolollaan. Paljon vastuuta sysätään somevaikuttajien niskaan, mutta pahalta tuntuu katsoa monien kommenttibokseja ja nähdä mitä sinne ihmiset kirjoittavat. Miksi näistä oikeasti ihan hävyttömän törkeistä lynkkauskommenteista vielä saatetaan tykätä sadoittain? Miksi tämä on hyväksyttävää ja ihmisten mielestä ihan okei?
Elämän rajallisuus. Rakas koiraystävä nukkui perhepiiristä juuri pois, ja se on pistänyt vähän tunteita ja ajatuksia pintaan.
Välillä tuntuu, että hukun viesteihin, yhteydenottoihin ja kysymyksiin, ja harmittaa, etten kerkeä aina vastaamaan jokaiseen, vaikka kuinka yritän ja haluaisin vastata ja kommunikoida, ja pidän sitä itse todella tärkeänä. Tästä tunnen toisinaan riittämättömyyttä.
Välillä mietin, että mitä annettavaa mulla on vielä somessa? Toisinaan tuntuu, että olen jo kaiken blogissa puhunut ja mietityttää, että mitä IG:ssä ja YouTubessa mulla olisi annettavana. Olen ihminen, jolla on oltava selkeä merkitys tekemälleen, eikä mua kiinnosta tehdä asioita vain “muuten vaan” tai ilman laajempaa merkitystä kokonaiskuvassa.
Haluaisin tehdä niin paljon ja kaikkea, mutta valintoja on vähän pakko tehdä. Entä jos en olekaan tyytyväinen valintaani? Vähän uuvuttaa, kun tuntuu, että täytyy koko ajan olla päättämässä jotain, jolla voi oikeasti olla jonkin sortin merkitystä jatkon kannalta. Sama koskee myös työn ja yrityksen lisäksi lisäksi muutakin elämää. Urheilua, asumiskuvioita ja elämää yleensäkin. Hirveästi kysymyksiä pyörii päässä kaiken aikaa, ja tuntuu, että koko ajan pitäisi olla päättämässä jotain.
Mitä jos joskus taas väsähdän. Sen kun olen kerran tehnyt aika pahastikin, niin en haluaisi kokea sitä uudelleen. Toisaalta tykkään ihan hirmuisesti kaikesta mitä teen, mutta välillä tuntuu myös osittain uuvuttavalta painaa pedaalia pohjaan. Onneksi nyt pääosin luistaa, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tuleman pitää.
Kaikesta huolimatta hyvinhän täällä menee. Alkusyksy oli itselläni sellaista tykitystä, että ajatusten ja oikeiden kysymysten pyörittelylle ei jäänyt hirveästi aikaa, ja nyt ehkä sitten vintti kirii tätä gäppiä kiinni senkin edestä, heh. Mutta joskus on tosiaan hyvä pysähtyä pohtimaan elämäänsä, kunhan ei vaan liikaa jää vellomaan. Elämä kuitenkin koko ajan menee eteenpäin, ja monet asiat ratkeavat sitten ajan kanssa.
Mitä sulla on tällä hetkellä mielen päällä? Oonko mä ainut, joka pyörittelee vastaavanlaisia asioita?
TSEKKAA MYÖS:
Juosten kustu
EDELLINEN JUTTUNI:
2 x Nopea & helppo protskupitoinen vegeruoka
♥ SEURAA MINUA ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Mä olen usein ahdistunut maailman tilasta, maailmallaan meneillään olevat konfliktit ja jännitteet pelottaa ja ahdistaa, Ilmastonmuutos ahdistaa, teknologian nopea kehittyminen ahdistaa. Lisäksi pienet mutta niin arkipäiväiset huolet kuten kouluhommat ja ulkonäköpaineet pyörivät päässä päivittäin. Ahdistutko itse ikinä uutisista? On totta että ilman jatkuvaa informaatiotulvaa elämä olisi paljon kepeämpää. Lisäksi tänä totuuden jälkeisenä aikana kun pitäis vielä osata suodattaa uutisvirrasta ja somesta fake newsit ja vihapuhe. Tieto lisää tuskaa, näinhän se meni? 😅 Siltikään en siis koe itseäni mitenkään masentuneeksi, olen vain aina potenut maailmantuskaa ja ollut vähän pessimismiin taipuvainen. “kiva” kuitenkin lukea että muutkin joskus mietiskelee ja murehtii maailman menoa. Tykkään kyllä blogistasi ja luen aina innolla uudet postaukset!
Mullakin pyörii kyllä välillä päässä tuo maailman niin nopea muuttuminen monillakin eri saroilla. Varsinaisesti uutisista en ahdistu, ja jotenkin itse olen vähän jopa turtunut tässä kaikkeen kurjuuteen, jota maailmalla monesti tapahtuu.
Mä taas itse olen yleensä aika realistinen optimisti ja moni näkeekin minusta usein lähinnä sen “pirteän ja iloisen” puolen, ja siksi ehkä halusinkin tuoda välillä myös itsestäni eri puolta esille, koska harvoin kukaan on täysin yksiulotteinen ulkokuorestaan huolimatta.
Kiitos sulle kivasta palautteesta ja mukavan analyyttisestä kommentista! <3
Mullakin on jäänyt jotenkin päähän sellanen outo tunne ja kaipuu, kun alkusyksystä meidän perheen toinen koira jouduttiin lopettaa. 🙁 Mut muuten on kyllä syksy mennyt aika kivasti ja harvinaisen nopeesti. Minne kaikki väriloisto katos ja missä se kuuluisa loska on? Mut silti ihanaa et kohta on jo joulu!! 🎅🏻 Ps. Nää sun blogitekstit on aina niin hyviä ja mielenkiintoisia! Jotenkin saat omiakin ajatuksia purettuu hyvin sanoiks ja just oikeiks sanoiks. Näitä on aina kiva tulla lukee ja tajuumaan omiakin ajatuksia paremmin hahah. Enkä yleensä tykkää lukee blogeja, mut sulla on aina niin kiinnostavia aiheita ni on pakko swaipata instastooreista tänne 😄 + oot inspiroiva tyyppi!!
Voi että. Mutta onneksi on saanut viettää koiraystävän kanssa monta ihanaa vuotta <3
Tämä syksy on kyllä mennyt ihan supernopeaa, enkä oikein meinaa käsittää, että kohta on oikeasti joulu, mutta ei haittaa, koska rakastan joulua! 😀
Ja kiitos sulle ihan mielettömästi ihanasta palautteesta, ja mahtava kuulla, että nää jutut ja aihepiirit nappaavat! <3