Lihaton, herkuton, tipaton – Onko kieltäymyskuukausissa oikeasti järkeä?
Lokakuussa ollaan ilman lihaa, marraskuussa ilman makeaa, tammikuussa tipattomalla. Väliin jäävä joulukuu voidaankin sitten herkutella, tissutella ja syödä kinkkua. Niinkö? Onko kieltäymyskuukausissa mitään järkeä? Hyödyttävätkö ne ketään?
Yksi viettää kieltäymyskuukautta eettisistä syistä, toinen puhdistuakseen tai pudottaakseen painoa. Kolmas päätyy kieltäymykseen terveyssyistä ja jollekin kuukausi tarjoutuu testinä itsehillinnästä. Kuukauden kieltäymys voi olla myös uusiin elämäntapoihin opettelua. Olivatpa syyt mitkä tahansa, jokin motivaatio sen taustalle löytyy, että pullon korkki halutaan pitää kiinni kuukauden tai makeaa vältellään viimeiseen asti.
Kieltäymyskuukausia on kritisoitu siitä, että kituuttamisen jälkeen herkkuja, siideriä tai hampurilaisia vedetään kaksin käsin. Itse ajattelen että esimerkiksi tipaton tammikuu tai marraskuu ilman makeaa voivat todella toimia. Muutamastakin syystä.
Riippuvuudet paljastuvat.
Kun päättää olla kuukauden esimerkiksi ilman alkoholia tai sokeria, paljastuvat mahdolliset riippuvuudet. Harva tunnustaa riippuvuuttaan esim alkoholista, mutta jos kuukausi ilman alkoholia ei onnistu, voi totuutta katsoa silmiin. Riippuvuus hallitsee elämää, emmekä me riippuvuutta. Sokerikoukku helpottaa usein jo muutaman viikon jälkeen. Siksi sokeriton kuukausi voi auttaa myös riippuvuuksista irtaantuessa.
Kokeilu voi olla elämänmuutoksen alku.
Kuukauden mittainen kasvissyönti voi olla sysäys elämänmuutokselle: elämä ilman lihaa on mahdollista ja vielä erittäin tyydyttävää! Kun valmistaa ja syö kuukauden ruokia, joista liha uupuu, voi oivaltaa, ettei ruokavalioon välttämättä tarvita punaista lihaa. Samalla oppii kokkaamaan terveellisiä kasvisruokia ja tulee ottaneeksi selvää vaihtoehdoista. Herkuista kieltäytyminen voi sysätä uusiin terveempiin elämäntapoihin. Ihminen tulee tietoiseksi, kuinka paljon hänen ruokavaliostaan herkut oikeastaan täyttävätkään ja päättää elää jatkossakin ilman jokapäiväistä epäterveellistä mässytystä.
Terveysvaikutukset näkyvät nopeasti.
Kun on kuukauden ilman alkoholia tai sokeria, huomaa vaikutukset nopeasti. Kun alkoholin jättää pois, elimistö puhdistuu ja aineenvaihdunta normalisoituu. Myös mahdollisista uniongelmista, kuten heräilystä, voi päästä eroon. Parhaassa tapauksessa mieli virkistyy ja mahdollinen masentuvaisuus väistyy. Ja kilotkin karisevat kuin itsestään. Samoja vaikutuksia olen huomannut myös sokerin poisjättämisellä.
Kieltäymyskuukaudet voivat olla siis uuden alku, mahdollisuus oivalluksille tai keino tunnistaa, tai jopa irtaantua riippuvuuksista.
Minulla on edessä ainakin marraskuu ilman makeaa. Kuten monena aikaisempanakin vuonna. Sokerin poisjättäminen on aina havahduttanut minut siihen, miten makeisiin herkkuihin on pimeänä vuodenaikana niin helppo turvautua. Kun sokerin jättää marraskuussa pois, huomaa vireyden selkeästi lisääntyvän.
Vietättekö te lihatonta lokakuuta, marraskuuta ilman makeaa tai tipatonta tammikuuta? Onko teillä muita kieltäymyskuukausia? Olisi tosi kiva kuulla. Niin, ja onko marraskuussa mukaanlähtijöitä?
<3 Anna
Lue myös: Välipalojen koostamisesta ja Repsahduksista
Tää olikin mielenkiintoinen kirjoitus. Mulle nimittäin totaalijutut vaikka vain kuukaudeksi ovat mahdottomia… on sitten kyse vaikka siitä ettei saisi mennä saunaan, lenkille, katsoa tv:tä tai sitten näistä ruuasta kieltäytymisistä. Siinä vaan käy niin että alkaa se alkaa vaan sitten pyöriä mielessä ihan liikaa ja alkaa ahistaa, että miksen nyt sitten saa mennä lenkille tai vaikkapa syödä jätskiä koko kuukauteen… Äkkiähän se aika aina menee, mutta tuolloin ei ainakaan ko. asian suhteen… joten itse olen kokenut kaikessa parhaaksi löytää kultaisen keskitien. En näe mitään järkeä kitua kuukausi ja vetää sit sen jälkeen helpostikin överiksi…
En tiedä enkä ole itselleni löytänyt riittävää motivaattoria tai syytä miksi tekisin totaalilakon jostain. Itse näen että yhtälailla muissakin kivoissa asioissa pitää ja voi sitten tehdä lakkoja jos jossain ruoassakin tekee. Siitä esim. saunominen ja lenkkeily tulivat mieleeni.. Mulla on kyllä itsekuria, sen kaikki läheiseni tietää todellakin. Mutta jos en näe selkeää hyötyä miksi olisin vaikka ilman lasillistakaan viiniä kuukauden niin miksi sitten siihen ryhtyisin, kun siitä ei siitä myöskään ole mitään haittaa… päinvastoin saan nautintoja ja rentoudun. Eri asia tietty sitten säännöllinen ja usein tapahtuva humalahakuinen juominen, ylikuntoon asti reenaaminen, päivittäiset jätskiöverit…
Elämäsi kuulostaa kaikinpuolin tasapainoiselta. Miksi siis lähteä kituuttamaan ja kiusaamaan itseään totaalikieltäytymisellä. Itseäni häiritsee oma sokerinkäyttöni, joka helposti “riistäytyy” jokapäiväiseksi. Sokeri ei tee minulle hyvää, joten siksi haluan siitä kieltäytyä. Kun kuukauden olen ilman sokeria, huomaan positiiviset muutokset mielialassani, kehossani, vireydessäni, vatsassani ja ihossani. Mistään kivasta, minulle hyvää tuovasta asiasta en haluaisi kieltäytyä. En ole koskaan viettänyt tipatonta tammikuuta, koska siihen en ole kokenut tarvetta. Mukavaa syksyä sinulle ja varmasti kannattaa jatkaa kultaisella keskitiellä!
Loistavasti kirjoitettu, ei paatosta eikä syyttelyä. Inhimillinen ja koukuttava yrittämään!
Kiitos Leena!