Ilmastonmuutos kuriin- näin syöt ilmastoystävällisemmin
Kaupallinen yhteistyö: Ilmastoinfo
Ilmastonmuutos. IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastopaneelin ilmastoraportti julkaistiin 8.10.2018. Työryhmä analysoi ja arvioi tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja hillitsemismahdollisuuksista, sekä siihen sopeutumisesta.
Raportissa käsitellään päästöpolkuja ja keinoja, joilla lämpeneminen on mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen 2050 vuoteen mennessä. Tätä suuremmalla lämpötilan nousulla on ihmisille ja luonnolle hälyttävät seuraukset. Raportin keskeinen sanoma on, että ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa. Havaitut vaikutukset koskevat niin ihmisten terveyttä, maa- ja meriekosysteemejä, vesivaroja, kuin ihmisten elinkeinoja napa-alueilta tropiikkiin, pieniltä saarilta mantereille. Eniten kärsivät köyhät maat, joiden sopeutumiskyky on heikko.
”Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat maailmanlaajuisesti ja ilmasto tulee muuttumaan. Meidän tulee vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan kykyä hallita ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja sopeutua ilmastonmuutokseen”, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä korostaa. (Lähde: Suomen ympäristökeskus)
Miksi minun valinnoillani on väliä?
Tekoja ilmaston hyväksi siis tarvitaan. No mitä yksittäinen kuluttaja muka voi tehdä? Paljonkin! Me hyvinvointivaltiossa elävät ihmiset olemme siitä onnellisessa asemassa, että meillä on vapaus valita mitä kulutamme ja mitä syömme ja vapauteen kuuluu aina myös vastuu. Keskivertosuomalainen tuottaa vuodessa 10 300 kg verran hiilidioksidipäästöjä, kun vastaavasti yhden intialaisen tuottamat päästöt ovat vain noin 1700 kg. Näin ajateltuna omilla valinnoilla alkaa olla merkitystä,eikö? Tavoitteena olisi puolittaa suomalaisten hiilijalanjälki tekemällä parempia valintoja. Pienistä puroista syntyy iso virta ja me hyvinvointivaltiossa elävät voimme ja meidän pitääkin toimia esimerkkinä köyhemmille maille, joilta puuttuu tietotaito elää kestävän kehityksen mukaista elämää. Lue lisää aiheesta ; WWF: n syntilista, täällä luonnonvaroja tuhlataan eniten.
Miksi ruoka kuormittaa ilmastoa?
Ilmastoa lämmittävät etenkin fossiilisten polttoaineiden käyttäminen sekä maatalous. Ruoan aiheuttama ilmaston lämpeneminen liittyy ruoan alkutuotantoon, kuljettamiseen ja myös kaatopaikalle joutunut ruokajäte vapauttaa kasvihuonekaasuja ilmakehään lisäten ilmaston lämpenemistä.
Hävikin vähentäminen ja lihan käytön vähentäminen ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Jos heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin, on ruoan ilmastovaikutukset tuotettu turhaan. Lisäksi syömäkelpoisen ruoan roskiin heittäminen nyt on vaan tosi tyhmää, koska sehän on sama asia kuin heittäisi rahaa roskiin. Jos ruokahävikkiä kuitenkin syystä tai toisesta syntyy, on tärkeää, että sen lajittelisi biojätteeseen. Kaatopaikalle joutunut ruokajäte aiheuttaa metaanikaasuja, jotka ovat myös yksi merkittävä ilmastonmuutoksen aiheuttaja.
Toisin kuin yleisesti luullaan, suurin ruokahävikin tuottaja ovat kotitaloudet, eivät suurtalouskeittiöt, kaupat tai ravintolat. Ammattikeittiöissä ruokahävikkiä osataan välttää paremmin kuin kodeissa. Yksi henkilö tuottaa kotitalouksissa keskimäärin 23 kiloa syömäkelpoista ruokajätettä vuosittain, nelihenkisessä perheessä tämä tarkoittaa noin 100 kg ja rahassa mitattuna noin 500€ (!!!) hukkaan heitettyä rahaa. Oletko Sinä koskaan laskenut kuinka paljon teillä heitetään syömäkelpoista ruokaa roskiin?Keksisitkö sinä tuolle 500€ parempaa käyttöä kuin roskakorin täyte?
Lihantuotanto on merkittävä ilmaston kuormittaja
Onko siinä oikestaan mitään järkeä, että ruokimme eläimiä kasviksilla, joista voisimme valmistaa itsellemme ruokaa? Yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan keskimäärin 10 kg kasviksia ja lisäksi lihantuotanto kuluttaa paljon vettä. 10 kilolla kasviksia ruokkisi kyllä suuremman määrän ihmisiä kuin tuolla 1 kilolla lihaa. Väestön räjähdysmäinen lisääntyminen ja ruoantuotannon haasteet ilmastonlämpenemisen seurauksena tulevat aiheuttamaan pulaa ruoasta jo 2050- luvulla ellei aiemminkin. Tästä syystä kaikkien maiden tulisi totuttautua kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Kasvisten syönnin lisääminen on muuten järkevää myös oman terveyden kannalta.
Esimerkkejä ruoan ilmastovaikutuksista:
Naudanliha = 15 co2/kg
Juusto = 13 co2/kg
Sianliha = 5 co2/kg
Broileri = 4 co2/kg
Lohi = 3,2 co2/kg
Silakka = 0,59 co2/kg
Kasvihuonetomaatti ja -kurkku = 5 co2/kg
Riisi = 5 co2/kg
Ohra = 0,59 co1/kg
Kananmuna = 2,5 co2/kg
Kuiva papu = 0,7 co2/kg
Vihannekset = 0,2 co2/kg
Kookosmaito = 1,0 co2/kg
Lehmänmaito = 1,2 co2/kg
Raejuusto = 6,0 co2/kg
Margariini = 1,2 co2/kg
Voi = 4,4 co2/kg
Testaa oma lautasesi co2 jalanjälki: Ruoan co2-laskuri
Näin syöt ilmastoystävällisemmin
- Vähennä lihankäyttöä ja lisää kasvisten osuutta ruokavaliossa.
- Vähennä juuston käyttöä. Yhden juustokilon ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin lihantuotannolla.
- Vähennä ruokahävikkiä. Suunnittele ostoslista etukäteen ja tuunaa ruokaa tähteistä.
- Hyödynnä pakastinta ruoan säilytyksessä.
- Suosi kauppareissuilla julkisia kulkuneuvoja ja vältä yksityisautoilua myös ruokaostoksilla. Voisitko käydä ostoksilla harvemmin?
- Suosi kotimaisia raaka-aineita sekä villimarjoja, villikalaa ja metsäsieniä.
- Suosi sesonkikasviksia. Tuontikasvikset ovat kuljetuksesta huolimatta eläinperäisiä tuotteita parempi valinta.
Liity mukaan ilmastotreeniin ja ota ilmastoystävällinen ruokailu haltuun! Valittavana on myös treenit asumisen, kuluttamisen ja liikkumisen osalta. Treenit ovat ilmaisia ja toteutetaan sähköpostin välityksellä. Liittyä voit silloin kun sinulle sopii! Torjutaan ilmastonmuutos yhdessä, tämä on meidän kaikkien yhteinen asia!
Lue myös aiemmat artikkelini ilmastosta ja ruoasta:
Hävikkitalkoot 1, eroon leipähävikistä.
Hävikkitalkoot 2. Eroon kasvisten hävikistä.
Terkuin, Linda