Tasapainoilua veitsenterällä
Miten Leo voi nyt? Moni lukija tätä kysyy tasasisin väliajoin ja yritän pitää teidät yhtä tasaiseen tahtiin ajantasalla. Välillä kuitenkin tulee näitä hetkiä, kun en varsinaisesti osaa vastata esitettyyn kysymykseen. Tuntuu, kuin taiteilisimme jälleen veitsen terällä; huokaisten helpotuksesta joka ilta, kun ruokavaliota ei ole vielä tarvinnut karsia ja kun lapsi nukahtaa illalla, mutta samalla hiukan jännittäen mitä seuraava päivä tuo tullessaan.
Eilen juttelin allergialääkärimme kanssa puhelimessa ja Leolla on nyt ensimmäisen kerran näkynyt jokin allergia verikokeessa; maapähkinä. Ikinä lapseni ei ole maapähkinää tietääkseni syönyt tai saanut, mutta silti se näkyy veressä. Väkisinkin sitä käy miettimään, että näinköhän sitä nyt iän myötä sitten alkaa hiljalleen näkymään yhä useampia asioita verikokeessakin? Jotenkin tuo tieto vain pysäytti; meillä on ensimmäinen allergia, joka on pystytty testein osoittamaan. Eihän tuo mitään muuta käytännössä, mutta testi on osoittanut, että lapseni on maapähkinä-allergikko.
Sovimme lääkärimme kanssa myös, että nyt yritetään sinnitellä ensi viikon keskiviikkoon nykyisellä ruokavaliolla ja sitten mietitään yhdessä, miten jatketaan. Jokuhan tässä oireilee, kun vaippa-alue punoittaa ja refluksi iski puskista. Sunnuntai-maanantai yönä olin puulla päähän lyöty; lapseni huusi kuin syötävä, olo oli todella tukalalta vaikuttava, hän pyrki pystyyn ja hengitys haisi aivan oksennukselle. Seuraava yö oli saman suuntaista, mutta paljon lievempänä. Päivisin on rohistu ja hikoiteltu. Kaiken lukemani ja kuulemani perusteella osasin yhdistää oireet refluksiin, mutta se tuntui täysin hullulle. Mistä joku refluksi nyt yht’äkkiä iski? Se oli lääkärillekin aikamoinen mysteeri ja haluaa siitäkin ensi viikolla jutella kunnolla vastaanotolla; tämä kun ei ollut lainkaan Leolle tyypillistä oirehdintaa.
D-vitamiini kontrolloidaan taas pian, koska edelleen se on laskusuunnassa vaikka aurinkokin paistaa. D-vitamiinia menee tällä hetkellä paljon purkista ja ulkona ollaan aina auringon vähänkään näyttäytyessä t-paidassa sekä ilman lippalakkia.
Äidille 2-vuotis syntymäpäivä oli yllättävän rankka kokemus henkisesti vaikka kuinka olen yrittänyt ajatella, ettei se ole mikään etappi meidän tiellä. Silti se jossain alitajunnassa on ollut sellainen. En odottanut, että kahden vuoden ikä olisi mikään “Simsalabim ja kaikki tämä on takanapäin”, mutta toivoihan sitä, että tässä kohti olisi edetty edes jonkin verran, johonkin suuntaan. Ei se kuitenkaan auta jäädä asiaa murehtimaan; jatketaan askel askeleelta eteenpäin ja joskus tämä kaikki on enää kaukainen muisto.
Tilanne ei ole hyvä, mutta se ei ole aivan täysi katastrofikaan. Toivotaan tämän siis jatkuvan tällaisena ainakin sinne ensi viikon keskiviikolle saakka, kunnes pääsemme lääkärin kanssa pohtimaan jatkoja.
Katastrofimme ja tämän hetken epävakaus alkoi TÄSTÄ, sitten käytiin syvällä pohjalla ja aloitettiin LÄÄKITYSTÄ, jonka johdosta alkoi näkyä TOIVOA.
Juuri eilen juttelin ystäväni kanssa, jonka moniallergikko tyttö on pian 2v9kk. Vielä muutama kuukausi sitten ei ollut kuin muutama hassu ruoka-aine, jotka sopivat, mm. hirvi, peruna, vesimeloni. Nyt menee jo gluteeniton kaura, porkkana ja tomaattikin! Tämä äiti puhuikin, että näinkö heillä olisi nyt tapahtunut se maaginen käännekohta, josta aina puhutaan.
Toivon siis, että teilläkin se positiivinen käännekohta tulisi mahdollisimman pian ❤
Matkaanne seuraan mielenkiinnolla, uutta oppien ja hyvää toivoen.
Tosi kurja juttu noi allergiat. 🙁 Toivottavasti menee ohi pahimmat oireet! 🙂
Taru
Stuffabout.fitfashion.fi
Toivon koko sydämestäni, että ystäväsi lapsella on nyt sen käännekohdan aika ja elämä alkaa helpottaa hiljalleen ruokavalion kasvaessa <3