Moniallergisen ruoka maksaa!

Ruoka on kallista. Sitä aina tulee marmatettua, kuinka ruoka on kallista ja kauppalaskut hipovat pilviä. Kaikki on kallista. Kyllä, minustakin kaikki oli kallista vielä joku aika sitten. Jossain kohti kuitenkin hinnat alkoivat saada uusia ulottuvuuksia Leon ruokavalion myötä ja nykyään kalleus on suhteellista. Toki joudumme omaa ruokaamme miettimään, koska Leon ruoka vie sen verran paljon rahaa tällä hetkellä ja oma ruoka tuntuu kalliille (Leon ruoasta kun ei ole varaa tinkiä).

Kävin asiaa todella miettimään viime kauppareissullamme. “Tämä nauta on nyt tarjouksessa, niin otetaan sitä. Vajaan kympin kilohinta, ei se ole niin paha” – keskustelimme, kun valitsimme minulle ja miehelle ruokaa lihahyllyiltä. Hetkeä myöhemmin kävelimme pakasteosastolle, jossa valikoimme Leolle parhaan näköiset Uuden Seelannin karitsat, joiden kilohinta oli vajaa 25e. Niitä valikoidessa emme oikeastaan sen suuremmin edes voineet valittaa tai pohtia – vaihtoehdot kun ovat vähissä. Toinen oli pastaosastolla. Reilusti alle euron maksava rakettispagetti-pussi tuntui tuhlaukselle, mutta sen sijaan vajaa 3,5e maksava tattaripasta oli vain ostettava. 

Totuus lienee, että Leon ruoka maksaa ja sen vuoksi tosiaan on omissa ruoissa tingittävä. Ja sen tekee, koska lapseni voi hyvin tietyllä ruokavaliolla, ei ole kahta sanaa. Mutta sitten joskus, kun Leo syö tavallista ruokaa kanssamme, niin kauppalaskumme on saletisti vähintään puolta pienempi. Hullua! Onneksi Leolla on myös myskikurpitsaa, Bonnen mangososetta ja vesimelonia ruokavaliossa, jotka ovat järkevämmän hintaisia kuin porot, lampaat tai tattarit. Puhumattakaan sitten siitä, että kokeiluun ostetaan esim. ankkaa, joka ei sitten sovikaan. Ja kun se on valmistettu mausteettomana ja kunnolla kypsentäen, niin omaan makuun sellaiset ei maistu = ruokahävikki on kovaa.

Välillä sitä vaan pysähtyy miettimään, kuinka paljon halvempaa elämä olisi ilman allergioita. Moniallergisen lapsen ruokavalio tuppaa usein olemaan aika hinnakas.. Unohtamatta niitä lääkärikuluja (jotka meillä ONNEKSI korvaa vakuutus aika pitkälti!). Toisaalta pitäisi ajatella, että tämä on hetken kestävää ja lapsuusiän allergioilla on tapana mennä ohitse. Ja joku voi tulla minulle pätemään, kuinka lapsen myöhemmässä elämässä maksaa vaatteet, harrastukset ja muut vaikka kuinka paljon enemmän. Se on totta, mutta silloin en toivottavasti enää kituuttele rahallisesti lapsen kanssa kotona vaan meitä on kaksi työssäkäyvää vanhempaa kustantamassa niitä kuluja 🙂