Mietteitä suppeasta ruokavaliosta

Missä nyt mennään? Mitä ruokia Leolle sopii? Mitä olette kokeilleet?

Siinä kysymyksiä, joihin yritän vastata tässä postauksessa. Tällaisella moniallergisella lapsella kokeilujen tekeminen on hidasta ja varsinkin Leon toiminta-mekanismilla sopivuuden varmistumiseen menee oikeasti aikaa. Siksi välillä on vaikeaa sanoa, mitkä tuolle lapselle sopii. Yleensä meillä on ruokavaliossa X-määrä sopivia + pari testissä olevaa. Muutaman kuukauden testailun jälkeen yleensä uskallan todeta jonkin ruoka-aineen edes jokseenkin sopivaksi ja alan laskea sen sopivien joukkoon.

Leon yhtenä kulmakivenä ruokavaliossa on hirssipuuro; sitä menee aamulla ja illalla, mutta joinakin päivinä myös päivällä. Sitä tuo lapsi tuntuisi sietävän ja sillä saa mahaa täytettyä aika kivasti kuitenkin. Aikalailla joka kerta puuron kaverina on vähintään päärynäsose ja hyvin monesti myös pensasmustikka. Siinä tuli lueteltua Leon ensimmäiset kolme sopivaa: hirssi, pensasmustikka sekä päärynäsose. Hirssistä tuntuu käyvän jauhot, hiutaleet sekä naksut, mutta ei suinkaan suurimot. Luulen, että suurimot ovat jotenkin vaikeampia pienen suoliston käsitellä. 

Peura on Leon neljäs sopiva tällä hetkellä. Voitte uskoa, että kun niitä oikeasti sopivia on vain se neljä, niin peuraakin menee aika hyviä määriä päivässä. Pääasiassa meillä syödään tällä hetkellä lihapullina; se on Leon lemppari koostumus ja onhan se selkeästi halvintakin. Peuraan uppoaa valtava rahamäärä per kuukausi; ei ole niitä halvimpia lihoja!

Siinä ne ovat, tämän hetken sopivat. Tälle lapselle ei sovi yksikään öljy, yksikään margariini, ei tietenkään voi eikä mikään rasva. Se on meidän seuraava haaste yrittää löytää joku sopiva. Leipomaani leipään laitan aina pari tippaa vaihtuvaa öljyä, mutta kaksi tippaa öljyä ei paljon näyttele pellin kokoisessa leivässä. Aloitamme margariinia etsimällä; se avaisi ovia leivonnassa, sitä voisi laittaa leivälle, käyttää paistamisessa.. Täytyy elätellä toiveita, että jokin löytyisi 🙂 

Leolle ei myöskään ole saatu mitään lisäaineita tms sopimaan. Riisi ja peruna on pahoja todella pieninäkin määrinä jne. Joten, kun lukee ainesosaluetteloa jostain tuotteesta, niin niin aika nopeasti pystyy toteamaan, ettei tarvitse edes haaveilla. Leolla taitaa tällä hetkellä olla ainoastaan tuotteita, joissa on yksi ainesosa per tuote.

Leo on jo 2v 9kk, joten yritämme kokeilla joko a) ruoka-aineita, joista olisi oikeasti hyötyä tai b) tuotteita, joista tuo lapsi haaveilee. Tattari on ollut nyt vimeiset pari kuukautta meillä kokeilussa; ensin näkkärinä ja nyt hetken aikaa myös pastana. Näkkäriä menee nyt päivittäin ja pastaa pari kertaa viikossa. Näihin määriin jäämme tattarin kanssa, koska näkkäri ja pasta on aika luksusta tässä suppeassa ruokavaliossa ja tätä ei tahdo vahingossakaan kaataa liian suurten määrien vuoksi. Hiljalleen alan luokitella tattarin Leolle sopivaksi, joten ehkä voisi sanoa sopivia olevan viisi. 

Peura on kallista ja on selkeästi tylsää syödä vain yhtä lihaa. Olemme nyt kokeilleet lohta sekä broileria; kynnenpään kokoista palaa kerran viikkoon molempia. Lohi vaikuttaa sopivammalle ainakin tällä hetkellä, mutta katsotaan, mikä näiden tilanne on kesän lopulla; silloin tiedetään saimmeko kumpaakaan mukaan. 

Varovaisesti olemme testailleet myös pellavansiemenrouhetta, mutta se on oikeasti alkutekijöissään. Tänään Leo sai sitä hippusen verran aamupuuroonsa ja yhteen pelti-leipään joku aika sitten leivoin hippusen mukaan. Tässä olisi omega3 ihanan paljon ja siksi sitä kokeillaan.

Tämän ikäinen kuitenkin osaa jo kertoa, kuinka olisi kivaa saada kaupasta jäätelö tai maistaa äidin vadelmaa. Kaupan jäätelöön on hurjan pitkä matka, mutta sen sijaan vadelmaa voi hyvin lähteä kokeilemaan. Leo saa tällä hetkellä kerran viikossa 1-2 kuivattua vadelmaa ja kerran viikossa 1-2 (kuvassa oltiin juhla-fiiliksellä ja hän sai jopa kolme!) tuoretta vadelmaa. Eikä merkittävää oireilua! Tämä kokeilu lähti liikkeelle äitienpäivänä, kun minä söin vadelmaa kakkuni kanssa ja Leo tahtoi sitä. 

Kokeilut lähtevät älyttömän pienistä määristä ja niissä pienissä määrissä meillä junnataan toisinaan viikkojakin. Kaksi vadelmaa tai kynnenpään kokoinen pala lohta ei täytä vatsaa, mutta jos ne ruoka-aineet ovat oireillakseen, niin ne alkavat muutamasssa viikossa oireilla pienestäkin määrästä yleensä ja silloin oireetkin ovat maltillisia. Muutaman viikon jälkeen määrää lähdetään nostamaan asteittain ja johonkin asetetaan se maksimi; varmistaen, ettei määrät kasva liian suuriksi ja ruoka-aine kasva sen vuoksi. 

Onhan tämä aikamoista tasapainoilua aina toisinaan. Ja hurjaa miettimistä, varsinkin kun meilläkin on jälleen monta kohtuullisen uutta ruoka-ainetta kokeilussa. Mutta tällä hetkellä on pakko valmistautua siihen mahdollisuuteen, että jotain kaatuu pian pois; niin pitkään on menty samalla ruokavaliolla, että ihmettelen jos vanhoja ei jossain kohti putoa pois. Silloin on hyvä olla jotain, minkä sopimista on edes hiukan kokeiltu ennalta. 

Yhteenvetona voisi todeta, että lapsellani on tällä hetkellä viisi sopivaa + neljä kokeilussa olevaa ruoka-ainetta.