Lapsimessut allergiaperheen silmin

Tänä vuonna Lautsella -messut sekä lapsimessut olivat peräkkäisinä viikonloppuina. Ensin viime viikonloppuna olivat Lautasella -messut, joista postausta tulossa vihdoin alkuviikosta ja tänä viikonloppuna on lapsimessu -viikonloppu. Lapsimessut jatkuvat vielä tänään, mutta minä jaan meidän kokemuksiamme eiliseltä. Kurkataan Lapsimessut allergiaperheen silmin sekä kurkistetaan meidän tämän vuoden löytöihin. Mumma lähti mukaan messuilemaan, niin Leo sai touhuta koko päivän ja äiti pääsi hiukan kiertelemään lisäksi.

LAPSIMESSUT ALLERGIAPERHEEN SILMIN

Messuihin kuuluu aina suhteellisen isona osana erilaisten tuotteiden maistatus ja maistaminen. Messukeskuksella painotin ennen ihmisvilinään lähtöä Leolle: “jos joku tarjoaa jotain syötävää niin sanot ei kiitos ja/tai kävelet pois. Sinun masu ei tykkää mistään mitä siellä jaetaan, niin siksi meillä on omia eväitä sinun masulle.” Tämä asia meni lapselleni perille, hän kieltäytyi/käveli pois jokaisen tarjotun syötävän kohdalla ja totesi junassakin vielä “en ottanut äiti mitään kun mun masu ei olisi tykännyt. Voisinko saada vielä omia eväitä?” Leo ei tuntunut edes olevan pahemmin harmissaan ettei saanut ottaa mitään syötävää vaan se tuntui hänelle jopa jo luontevalle. Hän tuntuisi tällä hetkellä olevan sinut sen kanssa, ettei voi kaikkea saada. Vertaistukena siis muille allergisille; tämäkin päivä voi vielä koittaa kun lapsi oikeasti ymmärtää ja pystyy olemaan messuilla mukana ilman suurempaa pelkoa asiasta.

Muutama ihminen siellä saattoi hämmästyä reaktioita, kun Leo kieltäytyi jostakin; yhdeltä pisteeltä sai postikortin sekä pastilleja, mutta Leo nappasi pelkän kortin ja esittelijä huikkasi perään “Et syö pastilleja vai?”. Toinen hämmennyksen kohtaaja saattoi olla eräs, jolta olisi saanut pienen paketin rusinoita ja joka kohtasi messuväsymyksen kohdanneen Leon, joka aika painokkaasti teki selväksi ettei tahdo rusinoita. Tässä kohti en kuitenkaan osaa olla huolissaan lapseni käytöstavoista tai muustakaan; tärkeintä on ensin oppia, ettei ota vastaan mitään ja sitten voidaan alkaa hiomaan niitä kieltäytymisen taitoja. Mielestäni 3,5-vuotiaalta ei tarvitse vielä vaatia kauniita käytöstapoja, kun hän joutuu kieltäytymään kaikesta tarjolla olevasta.

Sitten lapsimessut allergiaperheen silmin muun, kuin maistatuksen osalta. Me emme kohdanneet yhtäkään eläintä, koska pyrimme kiertämään ne mahdollisimman kaukaa. Ja ilmeisesti nyt on lääkitykset ja muut niin hyvällä mallilla, ettei tullut hengenahdistuksia eikä oikeastaan muutakaan, vaikka eläimiä muissa messuhalleissa olikin samaan aikaan. Hiukan jännitin, kuinka reagoi moiseen, mutta yllättävän hyvin näemmä tällä hetkellä.

OSTOKSILLA

Tänä vuonna ostoslistallani oli shortsit, lippalakki sekä vitamiinisuihke. Ja nämä kaikki + muutaman muun tuotteen kanssa messuilta kotiuduimmekin.

WILKAS oli itselleni aivan uusi merkki ja todellinen löytö messuilta. Kyseessä on kohtuu uusi suomalainen merkki, joka tekee aina rajoitettuja eriä kuoseista ja sitten kuosi jälleen vaihtuu. Meille mukaan lähti aivan ihanat shortsit sekä mumman ostamana pingviini-pipo fanille. Nämä tuntuvat todella laadukkaille käteen, pehmosia, mukavia ja hyvin istuvia vaatteita tuolle omalle lapselle. Ei varmasti jää ainoiksi merkin vaatteiksi meillä, jos laatu on sitä, mitä tällä hetkellä kuvittelen. Suosittelen kurkkaamaan kyseisen merkin.

OMIN on yksi kestosuosikkejani varsinkin näiden palapeli-paitojen osalta. Heillä kohtaa mielestäni hinta-laatusuhde, värit ovat kerta kerralta ihanempia ja malli istuu Leolle loistavasti. Ennestään meillä on paitoja jo muutamassa värissä ja housutkin kaapista löytyy.

OPPI JA ILO –puuhakortit ja kirjat ovat löytäneet tiensä meille ja ovat ne jotka saivat lapseni alkujaan tarttumaan kynään. Näiden tehtävien jälkeen hän on alkanut myös piirtämään ja maalaamaan. Meillä puhutaan kotona “tussitehtävistä” ja vähän väliä kysytään “saanko äiti nyt tehdä niitä tussitehtäviä”. Nämä on ihania, kun samat tehtävät voi tehdä uudestaan ja uudestaan, koska tussin saa pyyhittyä pois korteista sekä vihkosista.

NordicHealth -vitamiinisuihke oli yksi, jota tiesin mennä sieltä ostamaan, koska olin kuullut kaverilta heidän olevan siellä hyvän messutarjouksen kera. Leolle on tarkoitus ottaa tuo junior -vitamiinisuihke kokeiluun, koska se on sopinut ilmeisen monelle laajasti allergiselle lapselle. Joten otamme sen jossain kohdin kokeiluun, kun tilanne on oikea.

VIMMAlta meille kotiutui legginsit äidille sekä pojalle, Ponolta lippalakki sekä Metsolalta t-paita kesälle. Lippalakki on Leon valitsema viime kesäisen tilalle. Leolla oli useampi lippalakki viime kesänä, mutta ne eivät tokikaan kestäneet pesuja syksyn mittaa ja joutuivat kaikki roskiin. Tämän vuoksi lupasin Leolle, että saa tänä vuonna valita uudet lippalakit kesään ja nyt on yksi löytynyt!

TOUHUA JA PUUHAA

Lapsimessuilla riittää näettävää ja koettavaa nimensä mukaisesti myös näille pienemmille messuvieraille.

Pajulahden piste oli yksi Leon suosikeista ehdottomasti; siellä pääsi kiipeämään, juoksemaan sekä pomppulinnaan.

Toisena suosikkina oli alue, joka oli täynnä erilaisia leluja, joilla pääsi leikkimään ja touhuamaan. Tällä pisteellä Leo kävi monet kerrat ja viihtyi pitkiäkin aikoja touhuten teltoissa sekä pöydän äärestä löytyvien lelujen ja puuhien parissa.

Poliisien kohtaaminen ja poliisi-moottoripyörän päällä istuminen on vuodesta toiseen yhtä upeaa. Tänäkin vuonna sinne jaksettiin jonottaa vaikka jonokaan ei ollut ihan lyhimmästä päästä. Leo askarteli myös ihanan hämähäkin yhdelle pisteellä.

LOPPUUN VIELÄ

Pakko vielä loppuun sanoa, että lapsimessut allergiaperheen silmin oli mielenkiintoinen kokemus myös siinä, että mielestäni tänä vuonna syömiset syötiin jotenkin viime vuotta “paremmin” paikoillaan eikä suinkaan touhujen keskellä. Viime vuonna tuntui, että aivan kaikkialla syötiin ja nyt näytti jotenkin rajoitetummalle toiminnalle. En tiedä johtuuko tämä fiilis todellisuudesta vai esim. siitä, ettei lapseni enää mene jokaisen suupalan perässä ympäri messukeskuksen lattioita. Toki altistusta kaikenlaiselle on tapahtunut tänäkin vuonna; naama ja kädet helottelee, refluksi selkeästi kurkkii näin aamusta jne. Mutta fiilis oli eilen hyvä Leolla sekä äidillä ja tänään saa hyvällä omalla tunnolla ottaa rauhassa.

Sitten tahdon vielä sanoa kiitokseni muille messuvieraille; lapsia opetettiin jonottamaan ja ohittelu ym oli aika vähäistä, omanikin monesti yritti vaikka parhaani tein. Jotenkin messuilla oltiin hyvillä fiiliksillä myös myyntipisteillä; itse en ainakaan nähnyt kyynärpäitä tai kaiken hamstraamista (ja myöhemmin tavaran palauttelua, kun oli käyty kokoja läpi jossain nurkassa). Hyvä henkistä meininkiä lapsilla sekä aikuisilla, ainakin omaan silmääni.

Kiitos loistavista Lapsimessuista 2019 Messukeskukselle, näytteilleasettajille sekä kaikille muille messuvieraille. Kivaa oli ja eiköhän ensi vuonna mennä jälleen! 🙂 Miten muiden messut sujuivat?