Lapsimessu-fiiliksiä

Minun on pitänyt kirjoitella, kun kävimme lapsimessuilla viime viikonloppuna, mutta en saanut vain aikaiseksi. Käväisimme siellä tosiaan lauantaina pyörähtämässä, kun olimme onnistuneet liput saamaan niin miksipä jättää tilaisuus käyttämättä. Toki sai ajella Helsinkiin, mutta pääsimmepähän samalla minun vanhemmilleni kyläilemään 🙂 

Leo keskittyi lähinnä katselemaan valtavaa ihmismassaa ja hälinää. Tyytyväisenä hän oli sen koko ajan, joka messuja kierrettiin ja otti hän pienet päiväunetkin hälinästä huolimatta. Aika helppo matkalainen, kun viihtyy autossa ja viihtyy ihmismassan keskellä. Lopussa sai toki jo vähän viihdyttää ilmapallon voimalla, mutta sekin taisi johtua nälästä, jota suuntasimme hoitamaan Jumbon -kauppakeskukseen. 

Olihan siellä messuilla vaikka mitä! Lasta ajatellen varmaankin ohjelmaa huomattavasti enemmän, kun Leo tuosta kasvaa vuoden taikka kaksi – olisi päässyt telmimään eri pisteissä, oli Muumi ja Myyrä-hahmoja tavattavissa, kaikenlaista maisteltavaa, väritettävää, lasten onnenpyöriä ja ties mitä muuta. Mutta hyvin tuo meidänkin pieni rattaissa viihtyi. Useamman kerran kyllä mietin, kuinka kätevä olisikaan Manduca ollut, sillä kun olisi päässyt kätevämmin ahtaassa paikassa. No, oppia ikä kaikki! 

Itseä ajatellen siellä oli.. Paljon ihmeteltävää. Onhan ne lasten merkkivaatteet kauniita, osa niistä. En ehkä ole täysin päässyt sisään esim. Gugguun hienouteen, mutta ehkä minun ei tarvitsekaan. Me&i-pisteellä olisi ollut 15e/vaate, MUTTA siellä ei ollut mitään mielenkiintoista enää meidän koossa jäjellä. Joten ne vaatteet saivat jäädä sinne. Ecco:lla olisi ollut hyvä tarjous kengistä, mutta Leo nukkui juuri kun siitä kuljettiin ja emme sitten jaksaneet enää lähteä sitä etsimään myöhemmin (minä en jaksanut). Saimme näytteet mm. Libero housuvaipoista ja se olikin loistava juttu – niitä kokeillessa osasimme helposti päättää, että toistaiseksi teippivaipat ovat vielä juttumme. 

Mutta voisin uskoa, että lapsimessuille tulee suunnattua tulevinakin vuosina – varsinkin, kun Leo kasvaa ja siellä alkaa oikeasti olla tälle jo tekemistäkin. Sitten siellä varmaan kuluukin jo tovi jos toinenkin.. 

Messuilta suuntasimme vielä Jumbon kauppakeskukseen Vantaalle, jossa oli minulle ja Villelle ruokaa sekä saimme edes aavistuksen rauhallisemmissa oloissa syöttää Leon. Leo pääsi istumaan ensimmäistä kertaa kärryihin ja aika hyvinhän tuo sujui, vaikka vähän oli vielä huteraa. Mutta mainittakoon, että n. viikkoa myöhemmin kärryissä istuttiin jo liki tattina. Niin sitä kehitytään! 🙂