ALLERGINEN LAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

Vanhemmalle lienee aina suuri paikka, kun lapsi menee päivähoitoon. Sitä annetaan se oma kaikista rakkain pieni ihmisen alku jonkun/joidenkin muiden vastuulle sekä hoitoon. Enää ei voikaan vaikuttaa aivan kaikkeen, vaan se lapsi on oikeasti osan elämäänsä jonkun muun vastuulla sekä hoidossa. Vaikea paikka jo ihan normaali tilanteessa, mutta allergiat eivät ainakaan helpota tätä asiaa. Päivähoidossa on niin paljon asioita, joita ei tule edes ajatelleeksi. Leo on nyt ollut päiväkodissa jo 2,5 vuotta ja silti edelleen kohtaan yllätyksiä sekä joudun miettimään asioita yhdessä henkilökunnan kanssa. Allerginen lapsi päivähoidossa on aihe, joka minulla on roikkunut luonnoksissa pitkään, mutta tänään tahdon julkaista sen.

ENNEN HOIDON ALOITUSTA:

Ennen lapsen hoidon aloitusta on hyvä käydä asioita läpi, mutta kaikkea ei vain tahdo tajuta siinä hetkessä vaan niitä tulee tipotellen koko ajan vastaan ja sitten käydään uusia keskusteluita. Mutta jostain se on lähdettävä liikkeelle.

• Lääkärintodistus. Tämä on paljon kiinni kunnasta, että mistä se todistus hankitaan vai tarvitaanko sitä lainkaan. Jossakin se hankitaan lääkäriltä, toisaalla neuvolasta ja kolmannessa riittää vanhemman täyttämä paperi.
• Kuka tekee lapsen ruoan? Tuleeko ruoka keskusekeittiöltä vai tehdäänkö se päiväkodilla? Saavatko he tilattua kaiken tarvittavan? Keskutellaan lapsen ruokavaliosta, varmistetaan keittiöhenkilökunnan ymmärtävän allergiat ja ymmärtävän myös allergisen lapsen tarvitsevan monipuolisen ruoan. Kesustellaan, käydään selvästi asiat läpi (varsinkin jos esim. valmistustavalla tms on merkitystä).
• Henkilökunnan allergiatietämys. Onko aiempaa kokemusta allergioista vai onko kaikki aivan uutta? Henkilökunnan kanssa kannattaa pyrkiä istumaan rauhassa alas ja keskustelemaan kaikista asioista. Tällä varmistetaan, että oikeasti kuunnellaan ja ymmärretään. Jokaisen allergiat ovat kuitenkin erilaiset ja on tärkeää, että henkilökunta tietää juuri sinun lapsesi allergioista kaiken tarvittavan ja osaa toimia sen mukaan.
• Onko anafylaksian vaara, onko epipen? Tällöin tulee varmistaa, että henkilökunnalla on taidot tunnistaa anafylaksia, taito pistää sekä toimia tarvittaessa.
• Lapsen muut lääkkeet. Missä lääkkeitä säilytetään, kaikki henkilökunnasta on tietoisia lapsen lääkkeistä, mihin kaikkialle lääkkeet otetaan mukaan, milloin lääkkeitä annetaan jne. Tehdään lääkehoitosuunnitelma päiväkodissa.
• Vahinkoaltistuksen sattuessa. Kuinka silloin toimitaan; miten lääkitään, mitä tehdään, kenelle soitetaan?
• Paikan valinta. Missä lapsen on turvallista istua ruokapöydässä, tarvitseeko aikuisen vierelleen ettei maistele esim. vieruskaverin ruokia? Miettiä miten lapsi saadaan olemaan turvallisesti osana ruokailuhetkiä.
• Maalit, muovailuvahat jne. Nämä kannattaa käydä läpi jo ennen hoidonaloitusta. Esim. muovailuvahassa voi olla vehnää ja jos sille on kovin herkkis, niin ei ole kovin suositeltavaa muovailla sillä muovailuvahalla. Selvittää kaikki tällaiset, koska näitä ei välttämättä tule ajatelleeksi.
• Leipominen. Leivotaanko ryhmässä? Kuinka allerginen lapsi huomioidaan tässä?
• Synttärit tms. Harvemmassa paikassa enää saa tarjota syntymäpäivänään mitään, mutta jossakin ilmeisesti edelleen. Miten allerginen lapsi huomioidaan tällöin; tuoko vanhempi jotain sopivaa vai?
• Vahinkojen ehkäisy. Huomioidaan käsien pesu, mahdollisten sotkeentuneiden vaatteiden vaihtaminen, pöytien sekä lattioiden huolellinen putsaus syömisen jälkeen jne tarvittaessa. Päiväkodissa helposti voi syntyä kontaminaatio esim. lelujen kautta, jos niihin kosketaan epäpuhtain käsin. Kuinka henkilökunta huomioi tämän ja tekee parhaansa välttääkseen tällaisen.

HENKILÖKUNNAN ASENNE RATKAISEE

Henkilökunnan asenteella on valtava merkitys, kun allerginen lapsi aloittaa päivähoidon. Vaikka lapsella ei olisi hengenvaarallisia oireita, niin silti oireet voivat olla kamalia. Lapsen vanhempi tuntee lapsensa parhaiten ja tietää tämän allergioista varmasti eniten, joten tärkeää olisi kuunnella ja ymmärtää. Allergioita on erilaisia ja siksi ei voida verrata eri lasten tilanteita toisiinsa. Maitoallergia on varmasti monelle tuttu, mutta sitten on myös moniallergisia tapauksia; kun ryhmään tulee lapsi 5 ruoka-aineen sopivan listan kanssa niin se voi jopa aiheuttaa epäuskoa. Vanhempi ei tahdo törmätä tässä kohti vähättelyyn tai muuhun, kun hänen pitäisi uskaltaa antaa oma allerginen lapsensa hoitoon. Vanhemmalla on ollut täysi hallinta lapsen syömisestä ja kaikesta, joten hän haluaa antaa lapsensa hoitoon luottavaisin mielin. Haluaa antaa lapsensa hoitoon henkilökunnalle, joka ymmärtää eikä kyseenalaista.

Joten sinä joka työskentelet varhaiskasvatuksen puolella ja kohtaat allergisen lapsen perheen, niin otathan heidät vastaan kuunnellen ja ymmärtäen. Luoden luottavaisen olon ja sellaisen fiiliksen, että se lapsi on mukavaa jättää juuri sinulle hoitoon. Varhaiskasvatuksen henkilökunta tekee älyttömän hienoa ja tärkeää työtä.

Henkilökunnan tehtävänä on myös mahdollistaa allergisen lapsen osallistuminen. Jos ryhmä leipoo, niin kuinka allergisen lapsen osallistuminen mahdollistetaan? Metsässä, jos maistellaan mustikoita niin onko se ok, jos yksi ei saa syödä niitä? Entä, miten siellä metsässä ylipäänsä pyritään siihen, ettei lapsi maistele mustikoita tai puolukoita? Kuinka lapsi saadaan mukaan ruokailutilanteisiin turvallisesti? Tarkistetaan sen muovailuvahan ja muun sopivuus.

AVOIMET VÄLIT HENKILÖKUNTAAN

Yhteistyö on parhaimmillaan silloin, kun välit henkilökuntaan ovat avoimet ja puolin sekä toisin voidaan kysyä kaikesta.

• Ei syyttelyä, ei kieltämistä. Vanhempi voi lähestyä henkilökuntaa lapsen oirehtiessa ja yhdessä etsitään syy oireilulle. Yleensä parhaimpaan lopputulokseen päästään, kun hyvässä hengessä esittää asiansa; ei syyllistäen ja toinen osapuoli ei heti kiellä asiaa. On niin paljon mahdollisuusia sille, miksi lapsi voi alkaa oirehtimaan; kontaminaatio keittiössä, kontaminaatio leluissa, käsien pesun unohtuminen, epäsopiva saippuamerkki tai pyykinpesuaine, kaverin lautaselle pääseminen tai vaikka epäsopivalla maalilla maalaaminen ja sen suuhun laittaminen.
• Oireiden huomaaminen. Allergisen lapsen kanssa hoitohenkilökunnan tekemät havainnot voivat olla isossa osassa oirehdinnan syyn jäljittämisessä. Itse ainakin toivon muutoksista tietoa; ruokahalun, ulosteen, vireystilan sekä kaiken muun tällaisen muutoksesta ja iholehahduksista jne puhumattakaan. Hoitohenkilökunta kuitenkin viettää arkena monesti enemmän aikaa lapsen kanssa hereillä, kuin me vanhemmat. Silloin on tärkeää pystyä yhteistyössä selvittämään, mikä niitä oireita nostaa pintaan ja silloin vanhemman on syytä tietää muutoksista lapsen olossa.
• Syytä ei löydy. Olen jo monesti nostanut pinnalle, kuinka päivähoidossa on varmasti moniamonia asioita, joita ei edes tajua tulla ajatelleeksi ennen kuin on aika alkaa etsimään syyllistä lapsen huonontuneelle ololle. Kontaminaatiot (kädet, lelut, pöydät, lattiat, vaatteet, keittiöllä sattuneet, saman voivetsen käyttäminen allergisen lapsen omassa margariinissä jne), maalit, muovailuvahat, pyykinpesuaine, saippua tai käsien desinfiointiaine, ruokalapun materiaali, päiväkodin sisäilma, eläinpölylle altistuminen..

PÄIVÄHOIDON ALOITUS VOI OLLA KOVA PAIKKA

Päivähoidon aloitus jo itsessään voi olla tosiaankin vaikea paikka vanhemmalle sekä lapselle. Mutta sitten päivähoito touo mukanaan myös osalle lapsista sen tajuamisen, että muut syövätkin erilaista ruokaa kuin hän. Miten tällöin tuetaan lasta ja autetaan hänet ymmärtämään, että hänellä nyt vain on erilaista ruokaa? Päivähoidossakin siitä pitäisi pyrkiä olemaan tekemättä numeroa ja tarvittaessa lapsen kuuluisi saada se aikuisen tuki käsitelläkseen niitä tunteita. Ne ovat osa allergisen lapsen elämää. Ei sivuuteta lapsen mahdollista pahaa mieltä tästä. Kotona vanhempi voi tehdä asioita, joilla lapselle ei pääse syntymään sitä pettymystä muiden syömisestä, jolloin päivähoidon alotus voi olla kova paikka tästäkin näkökulmasta.

Päivähoidon aloitus voi myös stressin ja muun vuoksi nostaa oireita pintaan lapsella. Eli aina kyseessä ei olekaan minkään ruoan kaatuminen tai päiväkodissa tapahtuvat vahingot. Ainakin itseltäni löytyy kotoa allerginen lapsi, joka reagoi päivähoidon alkuun joka syksy enempi tai vähempi. Ihan vain siihen stressiin, uusiin ihmisiin, taas loman jälkeen siirtyessään laajemman skaalan allergeenien keskelle jne. Tämäkin on hyvä pitää mielessä, jos lapsi alkaa oirehtimaan; miettiä onko todella jokin kaatunut vaiko enemmän stressipohjaista.

KUN VANHEMPI LUOTTAA

Minun oma allerginen lapsi on päivähoidossa. Hän on allergiaryhmässä, eläinpölyttömässä ryhmätilassa, jossa asioita tehdään näitä allergisia miettien. Tämä kirjoitus on ollut pitkään tuloillaan, mutta eilinen kohtaaminen päiväkodilla sai minut vihdoin kirjoittamaan tämän loppuun. Koska juuri tällä hetkellä luotan oman lapseni päivähoitoon ja henkilökuntaan. Leo oireilee epämääräisesti, mutta jos syy on päiväkodissa niin me varmasti löydämme sen vielä.

Nimittäin eilen hakiessa minulta kysyttiin saako lapseni osallistua marja-aronialla maalaamiseen ja jos niin miten siitä saataisiin hänelle turvallista tai vaihtohetoisesti he keksivät muuta, jos en uskalla vanhempana antaa lapseni maalata marjoilla. Marjoihin ei pääse ihannetilanteessa ihokontaktiin, mutta siihen on riski olemassa. Kyllä, lapseni pääsee maalaamaan aronialla; hän sitoo yhden aikuisen siihen hetkeen täysin itselleen, jotta vältytään varmasti a) marjojen suuhun laittamiselta ja b) marjojen päätymisestä esim. silmille. En usko, että marja-aronia aiheuttaa käsikosketuksessa tms. Leolle yhtään mitään, mutta silmiin tai suuhun joutuessaan todennäköisemmin. Pakko sanoa, että vanhempana luottamukseni syksyn uutta henkilökuntaa kohtaan kohosi hurjasti tämän keskustelun jäljiltä; he olivat oikeasti miettineet, kuinka lapseni voi tehdä samaa kuin muut turvallisesti.

TSEMPPIÄ JOKAISELLE JUURI PÄIVÄHOIDOSSA ALOITTANEELLE, SIELLÄ PIAN ALOITTAVALLE SEKÄ JO PIDEMPÄÄN OLLEELLE <3 Henkilökunnalle kiitos, kun kohtaatte allergisen lapsen perheineen avoimesti ja ymmärtävästi. Yhdessä lapsen päiväkoti taipaleesta saadaan hyvä ja turvallinen kaikinpuolin.