AISTINSÄÄTELY

Olen nyt jonkin aikaa seurannut lastani ja tehnyt havaintoja. Olen tainnut blogissakin ohimennen mainita jo aiemmin mahdollisista aistialiherkkyyksistä, joita Leolla voisi olla. Alan vakavissaan olla sitä mieltä, että jotain aistinsäätely ongelmaa on ja nyt ainoa kysymys on, että mitä ja kuinka paljon? 

Jos aistinsäätelyssä on suuria ongelmia (vaikuttaen mm. kehitykseen tai tehden arkipäivän asioista haastavia), niin kyseessä on sensorisen integraation häiriö. SI-häiriö tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että on vaikeus säädellä aistimuksia. Lapsi voi olla yliherkkä, aliherkkä tai aistimushakuinen. Ja välillä sama lapsi voi reagoida erilaisiin ärsykkeisiin eri tavoin; yhteen aistimukseen yliherkästi ja toiseen aliherkästi. 

En kuitenkaan meinaa teille tämän enempää jakaa faktaa, koska yksinkertaisesti tiedän aiheesta tässä vaiheessa hurjan vähän ja olen tutustunut aiheeseen kohtuuttoman vähän. Olen vasta muutamia viikkoja havainnoinut omaa lastani ja samalla yrittänyt koluta nettiä läpi tutkien aihetta. Saa vinkata, jos tietää aiheesta hyviä nettisivuja ja/tai kirjoja! 

Ensimmäinen havainto iski eräänä iltana iltapala-pöydässä. Olin juuri kiehauttanut vedet, laittanut ne kippoon ja sekoittanut puurojauheet sekaan. Käänsin selkäni ja Leo pisteli puuroa tyytyväisenä suuhunsa. Puurovesi oli kiehunut n. minuuttia aiemmin ja koko puuro höyrysi kunnolla. Hänellä ei tuntunut yhtään missään. Näitä puuro-juttuja on ollut useamman kerran. Toisinaan Leo saattaa todeta “Kuumaa”, jolloin kehotan odottamaan hetken, mutta todellisuudessa Leo lusikoi kovalla tahdilla sen omien sanojensa mukaan kuuman puuron suuhunsa. Ja näin sanoessaan yleensä hän huutaa puuronsa perään, lopulta annan sen painottaen puuron olevan vielä kuumaa.

Eräänä päivänä annoin Leolle mehujään, jota hän pureskeli heti pakastin-kylmänä; ikenet vuoti verta, mutta missään ei tuntunut. Sitten hänellä jäi pieni pala mehujäätikun pohjalle ja sanoin, että ottaa sen kädellä; Leo huusi kuin hinaaja, kuinka kylmää se on. 

Muutama päivä sitten menin suihkuun itkuisen lapsen kanssa. Jossain vaiheessa tajusin hänen sanovan, että kylmää. Tästä oli hyvä aloittaa jonkinlainen tieteellinen koe, joka on vielä toistaiseksi kesken. Nimittäin lisäsin lämpöä hiljalleen ja lopulta Leo hihkui innoissaan suihkussa. Tieteellinen koe loppui kun minä, kuuman veden käyttäjä en kyennyt enää nostamaan lämpöä. Leo tuntui nauttivan suuresti, kun veden lämpötila kohosi hiljalleen. Tässä kohti epäilykseni alkoivat herätä aivan totaalisesti.

Tämän suihkukäynnin jälkeen olen entistä enemmän toki kiinnittänyt huomiota aiheeseen ja nyt vasta sitten sekaisin olenkin. Nimittäin juuri äsken pesin hänen vaippa-alueensa kakan jäljiltä ja hän pyysi “laita sopivaa vettä!”. Vesi oli sillä hetkellä kädenlämpöistä ja kysyin, että onko vesi liian kylmää vai kuumaa. Leo ei osannut sanoa. No, kokeilin laittaa lämpimämmälle; se ei ollutkaan hyvä. Sen jälkeen viilensin veden lämpöä huolella ja lopulta löytyi sopiva, joka ei saanut kiemurtelemaan; omaan käteen oikeasti viileä vesi, jossa en olisi pessyt edes omia käsiäni muusta kropasta puhumattakaan.

Tällä hetkellä olen seurantalinjalla näiden kuuma-kylmä-juttujen kanssa, mutta tällä hetkellä näyttää sille, että jotain omituista tämän lapsen lämpötilojen tuntemisessa on. Kovin aaltomaista tämä(kin) tuntuisi tällä hetkellä olevan, mutta jotain omituista siinä vain on. 

Leo rakastaa imuroimista, joten ainakaan aistiyliherkkyyttä ei kuulon puolella tuntuisi olevan. Sen sijaan aurinko tuntuu ärsyttävän aika suuresti; varsinkin, jos kipuilee ja siihen yhdistyy auringonpaiste niin aurinko saa osakseen kiukuttelua. Onko se sitten perus auringon häikäisy-kiukkua vai jotain muuta? Leo myös rakastaa keinumista suuresti ja pyörimistä; milloin se on normaalia ja milloin jo enemmän aistimushakuisuutta? Samaa olen nyt miettinyt myös mm. kun hän puree itseään tms, niin lukemani perusteella sekin voisi olla aistimushakuisuutta. Siihen päälle myös kummallinen tapa tuntea kipua; tätä en edes osaa avata tässä kohti yhtään enempää, mutta siinä(kin) on jotain hyvin kummallista. Näiden kaikkien lisäksi on yksittäisiä pieniä asioita, mitkä ovat kiinnittäneet huomioni ja saavat miettimään, mistä mahtaa olla kyse.

Tämä kaikki on kuitenkin vielä täyttä havainnointia, pieniä juttuja siellä täällä ja varmasti paljon sellaista, mitä en ole edes vielä huomannut. Tässä kohti on pakko todeta, että täytyy tutustua aiheeseen lisää ja tämän jatkuessa varmaan käydä pyörähtämässä myös neurologin vastaanotolla. Toki varmasti allergioilla, kivuilla ja tällä kaikella on tässä roolinsa; kuinka suuri sen kaiken rooli sitten on? Selittääkö se kaiken, tekeekö se tämän vai onko tämä ihan irrallista asiaa? Kysymyksiä vaikka vastauksia on tässä kohti paljon, mutta aika on tässä ystävämme ja toivon mukaan joskus tietoa on enemmän 🙂

Todellisuudessa tämä on aika pelottavaakin; ajatella, ettei lapsi tunne asioita ns. normaalilla tavalla.

TÄÄLTÄ LISÄÄ TIETOA: 

Sensorisen integraation terapian yhdistys

Mielenterveystalo 

Aistiyliherkkyys