Äidin oma hetki; KAMPAAJALLA

Tänään tuli otettua hetki omaa aikaa ja käytyä kampaajalla. Itselläni taapero tai työ -vapaita hetkiä on vähänlaisesti ja pakko sanoa, että niitä hetkiä osaa arvostaa. Oli ihanaa päästä käymään kampaajalla, tehdä jotain itsensä hyväksi ja vain nauttia siitä omasta hetkestä. On ihanaa saada hetkeksi istahtaa kampaajan tuoliin, antaa toisen tehdä ja häärätä, kun itse vain rentoutuu.

Keksin pari päivää sitten, että minä tahdon kampaajalle. Seuraava vaihe oli toki huudella omalla FB-seinällä, että osaisiko kukaan suositella kampaajaa. Kavereiden ehdotusten perusteella otin yhteyttä eri kampaajiin ja tiedustelin, että ehtisikö kukaan ottamaan minua jo tämän viikon aikana vastaan. Kaksi potentiaalista löytyi, joista sitten lopulta valitsin Parturi-kampaamon Kauniit hiukset. 

Tuoliin istuessani tajusin, ettei minulla ollut mitään visiota siitä, mitä hiuksiltani tahdoin. En ollut enää varma edes siitä tahdoinko lyhyen vai pitkän mallin tai halusinko vaaleaa vai punaista hiusta. Onneksi kampaajalta löytyi nopeasti oma visionsa ja se kuulosti hyvälle minunkin korvaani. Kampaaja aloitti laittamalla raitoja hiuksiini, joilla oli tavoitteena saada väriä ja luonnollisuuden näköisyyttä hiuksiin. 

Värit päässä odottelu on aina yhtä tylsää, ainakin minun kaltaiselleni “en pidä lainkaan turhasta paikallaan istuskelusta edes vapaapäivänä ja omalla hengähdystauollani”. Onneksi tarjolla oli kuitenkin teetä ja keksejä, joten jopa minun aikani kului ihan kivasti odotellessa. Itse olen aina vihannut värin pesua yli-kaiken; se asentokin on niin epämukava! Tällä kertaa se kuitenkin oli yksi parhaita osuuksia koko käynnillä; tuntui kuin olisi saanut päähieronnan samaan hintaan mukaan.

Loppujen lopuksi muutokset eivät olleet hirveän radikaaleja; huonot latvat leikattiin pois ja laitettiin kahden vuoden juurikasvut piiloon. Mutta itse olen ainakin tällä hetkellä hyvinkin tyytyväinen uusiin hiuksiini; ovat ne huomattavasti eloisammat ja parempi vointisen näköiset kuin vanhat 🙂 On aina mukavaa saada edes hiukan uutta ilmettä hiuksiin. Itselläkin ehti se kaksi vuotta tulla taas täyteen edellisestä kerrasta.

Mukava kampaaja sekä kohtuuhinta olivat myös päivän sana kyllä ehdottomasti. Ei valittamista!

Itse ainakin huomaa, että sitä aivan liian helposti unohtaa tässä perhe ja työelämän pyörityksessä itsestä huolehtimisen. Sitä huolehtii kaikesta ja kaikista muista, mutta unohtaa tosissaan sen itsensä. Ei muka ole aikaa tai rahaa mennä kampaajalle tai mihinkään muualle; silti on molempia siihen, että voi viedä lapsensa parturiin. Sitä kun alkaa miettiä hetkenkään enemmän, niin oikeasti kyse lienee jostain muusta kuin sen ajan tai rahan puutteesta minunkin kohdallani. Jotenkin sitä ei vaan osaa irroittautua ja ottaa sitä hetkeä itselleen. Mutta josko sitä jälleen muistaisi hetken, kuinka hyvä fiilis voikaan tulla, kun ottaa itselleen sen oman ajan ja tekee jotain mistä tulee itselle hyvä olo! Arki tuntuu ainakin taas omalla kohdalla taas paljon kivemmalle, kun on saanut hengähtää sen reilun tunnin kampaajalla. Tavoitteeksi otan tästä eteenpäin, että jokaiseen kuukauteen mahtuisi jokin tällainen oma hetki. On se sitten kampaajakäynti, hieronta tai vaikka vain kävelylenkki.

Milloin sinä kävit viimeksi kampaajalla? Tai otit muuten omaa aikaa? 🙂