ITKUINEN TAI KIPEÄ VAUVA; allergiaa tai jotain muuta?
Olen useamman kerran sivunnut meidän kivistä alkuamme tällä allergia-taipaleella. Sitä, kuinka neuvolassa tarjottiin pelkkää koliikkia ja lastenlääkärillä yksityisellä ainoastaan siedättämistä. Silloin olisin toivonut, että joku olisi tullut sanomaan “Usko itseesi ja usko siihen, että tiedät lapsesi olevan oikeasti kivulias.” Mutta mitä voi tehdä esikoisen äiti, joka on tyrmätty neuvolassa sekä yksityisellä lääkärillä? Ei silloin oikeastaan osaa enää muuta, kuin luottaa heihin. Meillä ihmisillä on taipumus luottaa terveydenhuoltoon lähtökohtaisesti ja sitä tahtoisi voida luottaa aina vain. Aina se luottaminen ei kuitenkaan auta; toisinaan sitä jää ilman apua.
ITKUINEN TAI KIPEÄ VAUVA?
Itkuisuutta, vääntelehtimistä, suolisto-oiretta, iho-oireita, levottomuutta, syömishaluttomuutta. Tuttua? Jos sinusta tuntuu vanhempana, että vauva on tavallista itkuisempi tai on muuta ongelmaa, niin kannattaa kääntyä neuvolan ja/tai lääkärin puoleen. Ja usko itseesi vanhempana, usko tuntemustasi siitä jos vauva tuntuu kivuliaalle tai “joku ei tunnu olevan oikein”. Vauvat itkevät, mutta heidän ei kuulu itkeä vuorokauden ympäri. Vauvat heräilevät, mutta heidän ei kuulu valvoa öitä läpeensä huutaen. Vauvat voivat puklailla ja ripuloida, mutta ei sitäkään kuulu tehdä koko aikaa. Ihottumaakin voi olla vauvalla, mutta sen ei kuulu vaivata vauvaa.
Lapsen tyhjä lautanen -bloggaaja julkaisi FB-sivullaan loistavan jutun siitä, kuinka selvitä itkuisen vauvan kanssa yöstä; Itkuinen vauva ja ikuisuudelta tuntuva yö -julkaisu. Käy tsekkaamassa vinkit, jos asia on ajankohtainen. Teille jokaiselle valvovalle äidille ja isälle toivotan jaksamista sekä hurjasti voimia <3
ETSI OSAAVA LÄÄKÄRI
Jos voisin itse muuttaa tai tehdä jotain toisin vauva-aikana, niin en uskoisi siihen koliikki-höpinään. Koska meidän kohdalla ei todellakaan ollut kyse koliikista vaan vähintään allergioista, mahdollisesti jo silloin lisäksi refluksiakin. Neuvola sivuutti huoleni aina sanomalla, että se on vain koliikkia; 3kk ikää täytyttyä se jatkui vain, koska Leo syntyi muutaman viikon aikaisemmin.
Onneksi minulla oli ympärillä ihmisiä, jotka kannustivat hakemaan apua uudestaan ja uudestaan. Päivystyksestä ei irronnut apua, vaikka lapsi oksenteli ja ripuloi. Lastenlääkäri allekirjoitti pelkän koliikin. Sitten menimme allergialääkärille, joka totesi epäilevänsä jotain allergiaa, mutta se hoituu siedättämällä pientä ja kehittymätöntä suolistoa. Tässä kohti olin itse valmis luovuttamaan; kukaan ei ottanut huoltani tosissaan ja aloin jopa itsekin uskoa, että tällaista sen sitten vain kuuluu olla. Jälkikäteen tiedän, että lapseni oli tuolloin todella kipeä. Onneksi lopulta löysin allergialääkärin, jolla käymme edelleen säännöllisesti; hän pelasti meidät. Hän näki allergian, hän näki kivun ja hän halusi hoitaa sitä pientä vauvaa. Hän tahtoi saada vauvalleni paremman olon ja hän onnistui siinä; pahin painajainen alkoi väistyä.
Itkuinen tai kipeä vauva, niin apua kannattaa hakea! Meillä on Suomessakin useampi lääkäri, jotka oikeasti haluavat auttaa näitä pieniä ihmisen alkuja ja suoda kivuttomamman lapsuuden. Hyvä lääkäri kuuntelee, on tukena ja mahdollisesti monta vuotta osana perheen elämää.
ALLERGIOIDEN TESTAAMISTA
Lapselta voidaan ottaa verikokeita tai tehdä Prick-testit. Nämä ei kuitenkaan aina näytä allergiaa ja se on syytä muistaa. Tehokkain tapa on välttö-altistus.
Imettäessä on monesti syytä miettiä imetysdieettiä, jos lapsi vaikuttaa allergiselle. Imetysdieetistä en ala sen enempää kirjoittamaan, koska itse en koskaan tajunnut kokeilla sellaista; kun tiesin allergioista riittävästi, niin imetys oli jo jäänyt. Tällä kuitenkin voidaan helpottaa monen allergisen vauvan olemista. Ja korvikkeella olevalla kyseeseen tulee maidottomien korvikkeiden kokeilu. Pahimmillaan sitä saa käydä jokaisen merkin läpi ja lähinnä toivoa, että joku edes sopisi. Eli kannattaa muistaa, ettei allergia ole poissuljettu vaikka ensimmäinen maidoton korvike ei sopisi.
Lapsen kasvaessa ja alkaessa itse syödä sormiruokaa tai soseita, niin astuu vahvasti kuvioihin kokeilu. Kukaan ei voi ennustaa, mikä lapselle sopii tai on sopimatta; on mentävä kokeilun kautta ja seurattava oireita. Suosittelen tähän hommaan jonkinlaista oirepäiväkirjaa, jonka avulla pysyy paremmin perillä oireista ja muista. Valitettavasti ei ole mitään testiä, joka aukottomasti hoitaisi tätä hommaa, vaan täytyy kokeilla.
ÄLÄ SULJE SILMIÄ
Itkuinen vauva ei suinkaan aina tarkoita laajoja allergioita, anafylaksiaa, vuosia kestävää allergia-elämää, kovaa refluksia tai mitään muutakaan hurjaa. Minä kirjoitan meidän elämästä, meidän taipaleesta. Silti näin laajoilla allergioilla varustettuja on vain murto-osa kaikista allergisista; allergia ei tarkoita välttämättä meidän kaltaista tietä.
Olen muutaman kerran nyt törmännyt siihen, kuinka vanhempi tahtoo kääntää selkänsä tai sulkea silmänsä vauvan oireille; peläten allergia-mahdollisuutta. Allergia on omalla tavallaan pelottavaa, raskastakin. Mutta lähtökohtaisesti valtaosalla se tarkoittaa hetken aikaa maidon ja/tai kananmunan välttelyä ja osoittautuu lapsuusajan allergiaksi. Valtaosalla se allergia menee ohitse ennemmin tai myöhemmin. Leo kulkee pidempää tietä ja voidaan puhua laajasti allergisesta lapsesta, mutta aina allergiat eivät tule tässä mittakaavassa. Allergiasta (tai refluksista tai mistään muustakaan) ei kannata tehdä mörköä. Kun asiaan tartutaan aiemmin, niin tulevaisuuskin voi näyttää valoisammalle; mm. suolisto on paremmassa kunnossa, kun sinne ei kovin pitkään mene ei-sopivia-asioita.
Väsymystä ilmenee monesti itkuisen ja kipeän lapsen kanssa. Yritä kuitenkin jaksaa taistella lapsellesi se apu, joka hänelle kuuluu.
LOPPUSANAT VIELÄ
Itkuinen tai kipeä vauva, syitä sille voi olla monia. Itse kirjoitan lähestyen pääasiassa allergioista päin, koska se on ollut meidän polku. Mutta aina se ei ole allergiaa tai refluksia, joka aiheuttaa itkuisuutta tai kipua vaan syitä voi varmasti olla moniamoniamonia. Silti yhtäkaikki; lääkäri on tarpeen syyn selvittämisessä ja avun saamisessa.
Tsemppiä jokaiselle, joka on tämän tai muun taipaleen alussa <3 Alku on aina raskainta.
Meidän jokaisella lapsella on tai on ollut allergioita. Olen myös ollut imetysdieetillä tästä johtuen. En lähtenyt siedättämään koska se sai vauvan niin kipeäksi. Lääkäri yritti saada vauvaa myös allergiatesteihin, jossa vauvalle olisi annettu lehmänmaitoa ja minun olisi pitänyt vähentää imetystä. En suostunut. Vuosia myöhemminkin joutuu välillä ottamaan yhteen lääkäreiden kanssa.
Hurjasti voimia ja iloa teidän allergia-arkeen! Ite oon viidessä vuodessa oppinut että se mikä tuntui aluksi vaikealta muuttuikin aika nopeasti helpoksi rutiiniksi ja silmä oppi nopeasti lukemaan ne tietyt sanat tuoteselosteista yms.
Meidän neuvolan terkkari sanoi ihottumasta ensimmäiset epäilyt msitoallergiasta kun esikoinen oli 2 tai 3kk silloin alkoi mun maidoton ID joka jatkui munattomaksi ja viljattomaksi. Meillä kävi tuuri ja kaikki allergiat on löydetty verikokeissakin. Nukkumaan meillä alettiin vasta 1v6kk iässä kun peruna-allergia hoksattiin. Keskimmäisellä hajosi myös poskien iho, kananmuna-allergia löytyi mutta hänellä myös munaton ja maidoton ruokavalio. Nyt vähän jännittää, jokohan uskaltaisi huokaista helpotuksesta että kolmaskerta toden sanoo ja meidän 4kuinen vauva ei olekaan allerginen 🤔🙈