Näin meillä sairastetaan, entä teillä?

Meille iski jälleen flunssa ja se sai minut miettimään, että josko kirjoittelisin “miten meillä yritetään helpottaa kipeän taaperon oloa” –postauksen. Flunssa on tehnyt selkeästi tuloaan jo joitakin päiviä; nyt iski yskä, nuha, lämpöä, kiukkuisuutta ja jaksamattomuutta. Silmistä varsinkin näkee, ettei tuo lapsi tällä hetkellä ole terve. Näkyykö muillakin lapsilla silmistä, kun tauti on iskenyt kunnolla päälle? 

Meillä ei ihan kamalia pystytä tekemään, kun Leo sairastaa. Lääkkeitä vältetään viimeiseen asti ja hunajavedet eivät ole vaihtoehtona. 

1. Läheisyys. Jokainen tietänee, että kipeänä olisi ihanaa, kun joku halaisi oikein kunnolla ja on lähellä. Leon sairastaessa pyrin tarjoamaan kainaloa, syliä ja pusuja juuri niin paljon kuin tuo lapsi on niitä vaille. Kipeänä meillä hakeudutaan omatoimisestikin paljon tavallista enemmän kainaloon ja lähelle. 

2. Avaava astmalääke. Meillä tämän rooli on suuri ja tämä on aloitettava jo ennen kuin keuhkot ovat täysin ahtaalla. Koska kun keuhkot vetää tukkoon, niin a) se on lääkärireissu lääkkeitä hengittelemään ja b) olo kokonaisuudessaan menee nopeasti kurjaksi, jos happi ei kulje hyvin. Joten meillä aloitetaan lääkärin ohjeiden mukaisesti avaava astmalääke heti kun tauti alkaa käydä keuhkoihin. 

3. Paljon nestettä. Lasi on koko ajan käden ulottuvilla ja yritetään tarjota nestettä. Leo on tullut äitiinsä ja kipeänä ei tahtoisi mikään maistua; ei neste eikä syötävä. Mutta parantuakseen tarvitsisi edes niitä nesteitä, joten kaikkeni teen, että kipeänä tuo lapsi joisi.

4. Kipeänä saa valikoida syömistään. Monen kotona kipeä lapsi saa syödä, mitä mieli tekee. Meillä se on hyvin vaikeaa toteuttaa, kun sopivia on kovin vähän ja niistäkin osaa sietää rajallisesti. Silti jos Leo kovin käy lakkoilemaan syömisen kanssa ja ainoa maistuva on puuro, niin sitten sitä puuroa annetaan hiukka riskillä. Yritämme kuitenkin kovasti tarjota kaikkea sopivaa monipuolisesti, jotta mikään ei kaatuisi syömättömyyden vuoksi.

5. Merisuolatipat nenään. Meidän taapero ei osaa vielä niistää, joten jollain sitä nenää on yritettävä saada auki. Merisuolatipat (vaimitänevirallisestion?) ovat toimineet meillä oikein hyvin. 

6. Höyryhengitystä suihkuhuoneessa. Tätä Leo jostain syystä vihaa yli-kaiken. 

7. Lepoa ja TVtä. Kyllä, rehellisesti voin myöntää, että meillä todellakin saa katsella televisiota kipeänä ja ottaa vain rennosti. Palapelejä meillä myös yleensä tehdään, kun taudin pahin väsyttävyys alkaa väistyä.

8. Korotettu sängynpää. Yleensä tämä auttaa kummasti nukkumista, kun hengitys ja muut kulkee paremmin, kun hiukan on pää korkeammalla.

9. Vähennetään vaatetusta. 

10. Kuumelääkettä. Yleensä tosissaan toivotaan, ettei jouduttaisi lääkettä antamaan, koska se sattuu sitten mahaan. Meillä rajana on 38,5 astetta, jolloin tuo lapsi alkaa olla jo hurjan kipeänä ja oikeasti tarvitsee sen lääkkeensä. 

Ollaanko muilla parhaillaan kipeänä? Miten helpotatte pienten oloa? 

Mutta nyt me jatkamme näissä merkeissä meidän sairastuvallamme ja toivomme, että tauti ei yltyisi kovinkaan pahaksi 🙂