Vertaistuki, tuo hurja voima

Aika moni varmasti tietää sen tunteen, kun tahtoisi jutella jostakin asiasta, mutta oikeasti ymmärtävät kuuntelijat ovat vähissä. Minulle on turha tulla juttelemaan autoista tai kasveista, jos tahtoo saada jotain fiksua vastakaikua – osaan kyllä kuunnella, mutta en osaa ottaa kantaa sen enempää. Ja sama on meidän allergia-taipaleellamme; moni kuuntelee, mutta kokematta tätä kaikkea tuskin voi ymmärtää puoltakaan. Ja tahdon painottaa olevani kiitollinen jokaiselle, joka minua kuuntelee – se merkitsee minulle paljon. Mutta täysin ei voi toista ymmärtää, jos ei käy samaa läpi ja sen vuoksi olemassa on vertaistuki, joka on ollut aivan korvaamatonta.

Turussa yritämme kovasti treffata aina säännöllisesti. Nyt kesällä tavoittelemme säännöllisesti sisällä olevia treffejä sekä sitten tiuhempaan (pienemmällä?) porukalla erilaisia ulkotreffejä (puistoilua, uimista jne). Sisätreffit ovat siinä mielessä parhaimmat, että silloin lapset pysyvät yhdessä paikassa ja oikeasti ehtii keskustella muiden vanhempien kanssa 🙂 Olemme pääasiassa käyttäneet Leikkilää, joka on MLL:n ja Turun Seudun Mamien pitämä perhekahvila Turun keskustassa. 

Näillä vertaistuki-tapaamisilla saa aina oikeasti avautua ja se kuuntelija pystyy ymmärtämään, mistä sitä puhuu. Minua ymmärretään, kun hehkutan meille sopivan jonkun uuden ja minua ymmärretään, kun suunnilleen kyyneliä pidellen kerron kuinka koko paketti tuntuu hajoavan. Siinä porukassa minua ymmärretään, tiedetään mistä minä puhun. Voimaannuttavaa on myös kuulla jokaisesta, joilla tilanne lähtee helpottamaan ja toisaalta taas on hyvä olla lohduttavana olkapäänä hänelle jolla menee heikommin sillä hetkellä. Niistä tapaamisista vaan saa aina uutta uskoa tulevaan, uusia ideoita kokeiluihin ja ratkaisuja kohdattuihin ongelmiin. 

Vertaistukea löytyy myös FB:n allergia-ryhmistä. Ne ovat toinen henkireikäni ollut nyt reilun vuoden ajan. Siellä osataan aina tsempata, ratkaista ongelmia, sieltä löytyy hurja määrä kokemusta tältä allergia-taipaleelta ja ennenkaikkea niissä ryhmissä ymmärretään. Sieltä on myös perustettu WA-ryhmä tässä menneen vuoden aikana, joka on heikoimmalla hetkellä se paikka josssa voin itkeä ihmisille “Meillä sortuu nyt kaikki.. Mitä mä teen?” ja yht’äkkiä minulla on ideoita yhtä monta kuin ryhmässämme on ihmisiä tai vähintään hurjasti taas uskoa huomiseen. Siellä saa myös ihmetellä ääneen, kun lapsi syökin täysin oireetta mustikoita ja hihkua pienessä kuplassaan tätä suurta asiaa.

Nämä ihmiset näissä ryhmissä sekä tapaamisissa ovat olleet korvaamattomia tähän mennessä <3 Toivon, että pystyn antamaan edes osan takaisinpäin siitä, mitä nämä ihmiset ovat antaneet minulle. Ilman näitä ihmisiä olisimme vajonneet jo aikapäiviä sitten jonnekin synkkään syvyyteen. Nämä ihmiset pitävät meidät pinnalla ja antaa voimaa siihen seuraavaan päivään.

Omalla kokemuksellani toivon, että jokainen joka vähänkään tuntee tarvitsevansa vertaistukea jossain asiassa, niin löytäisi sen. Se kun on aivan korvaamatonta, olipa asia mikä tahansa.