ALLERGIAPERHE: Kuulumisia antibioottikuurin jälkeen
Blogin puolella on ollut hyvin hiljaista, koska olemme keskittäneet energiamme selviytymiseen. Leo söi 10 vuorokauden antibioottikuurin Dientamoeba fragilis -parasiitin vuoksi ja todellakin voisi sanoa, että kävimme jonkinlaisen selviytymyskamppailun. Nyt antibioottikuuri on loppunut eilisen puolella ja olo on jälleen toiveikas.
ANTIBIOOTTIKUURIN AIKANA
Pääsin jälleen toteamaan, mikä taistelija minun 4,5-vuotias lapseni onkaan! Leolla antibioottikuurin tekemiin oireisiin kuului jälleen mm. paha olo, vatsakivut sekä turvotus. Se paha olo tulee hetki antibiootin jälkeen ja se oli oikeastaan ainoa, mitä tämä lapsi osasi odottaa aiemmin syömiensä antibioottien jäljiltä. Ilmeisesti Leolla vain oireisiin kuuluu paha olo, varmaan aika monen eri antibioottikuurin kohdalla. Silti tuo lapsi vei kiltisti kolmesti päivässä lääkkeen lusikalla suuhunsa; vaikka hän tiesi sen tekevän olosta kurjan. Iltaisin vatsa oli todella turvoksissa ja kipeä; unen saaminen meinasi olla haastavaa, vaikka kuinka väsytti. Loppukuurista vatsa alkoi selkeästi vetämään ummetukselle vaikka kuvioissa on päivittäin vatsan pehmittäjä -lääkettäkin. Nyt jännityksellä katsotaan alkaisiko ummetus kadota vai joutuuko sille alkaa tehdä jotakin. Tästä kaikesta huolimatta tuo lapsi söi sen kolmekymmentä annosta lääkettä, ottaen joka kerta entistä kurjemman olon vastaan. Vain, koska hän luotti “Tämä auttaa, ettei minun vatsaani enää sattuisi!” -ajatukseen. Tätä ajatusta meillä on hoettu ja tähän me molemmat tahdomme uskoa, koska muuten meitä odottaa suuri pettymys kevään mittaan. Moni aikuinen jäisi kakkoseksi tämän rohkean 4-vuotiaan rinnalla.
Kaikesta huolimatta Leo tsemppasi päiväkodissa, kuten hänen tapoihinsa kuuluu. Siellä hän ei antanut kipuilun näkyä vaan oli, kuten aina muulloinkin. Päiväkodin terveiset aina iltapäivällä olivat, että hienosti on sujunut päivä. Sinällään hienoa, mutta toisaalta jopa surullista, että pieni lapsi joutuu vetäsemään päivästä selvitäkseen kuoren yllensä. Toisaalta ei hän kotonakaan kamalasti valitellut; siihen nähden, että esim. turvotus oli jotain aivan järkyttävää kuurin lähetessä loppuaan. Ja onhan se sitä edelleen; nyt odotetaan, että turvotus lähtisi laskemaan kuurin loputtua. Voi vain kuvitella, mikä se olo on ollut.
ÄITIÄ EI LAITETTU TÄLLÄ KERTAA KUURILLE
Oma näytteeni oli tällä kertaa negatiivinen, joka on ihan positiivinen asia tietenkin. Toki se vahvistaa kysymystä siitä, että mistä Leo sen sai uudelleen vai oliko parasiitti jäänyt kuitenkin elelemään hänen suolistoonsa ja odottelemaan voimistumistaan. Eipä siihen osaa kukaan vastata toistaiseksi. Nyt emme voi kuin toivoa, että Leo antaa negatiivisia näytteitä kevään mittaan ja saamme jälleen huokaista helpotuksesta. Josko tällä kertaa pidemmäksi ajaksi.
Tästä voitaisiin aasinsiltana hypätä siihen, että parasiitin jättäessä itseni rauhaan, niin voisi kysyä mistä omat vatsavaivani sitten johtuvat? Itse en kuitenkaan omaa neljä vuotiaani rohkeutta, joten en ole uskaltanut vielä lähteä itse lääkäriin. Kai sieltä täytyisi sulkea keliakia pois ja katsoa ainakin kalpro. En tiedä, jotain sellaista uskoisin. Toisaalta keliakia pelottaa ajatuksena; olen niin monelle pseudoviljalle sekä vihannekselle sekä kaikelle muulle itse oireileva, että kotimaiset viljat näyttelevät aika isoa osaa ruokavaliotani. Mutta tuskin sitä on, kun kuitenkin oireeni ovat siedettäviä. Mutta lupaan itselleni, että hakeudun lääkäriin, kun Leolla taas helpottaa edes hetkeksi!
MITÄ NYT SITTEN?
Nyt toivumme antibioottikuurin tekemistä turvotuksista, vatsakivuista sekä ummetuksesta. Keräämme voimia, annamme suoliston hetken aikaa rauhoittua. Sen jälkeen Leolla kontrolloidaan ensimmäisen kerran, että onko parasiitti poissa. Jos se on kuukauden kuluttua pois ja olo edes kohtuullisen hyvä jälleen, niin suuntaamme katseeemme jälleen uusien ruoka-aineiden kokeilulle.
Leon omalla toivelistalla on vaahtokarkki sekä kurkku. Olen jo aloittanut selvitystyön, että mitkä olisivat kaikista kaikettomin vaihtoehto vaahtokarkeista. Sen lisäksi kurkku ei kuulosta yhtään hullummalle vaihtoehdolle, vaikka siinä ei olekaan juurikaan ravinteita. Mutta silti se olisi ns. tuorepala aterioille.
Itseäni kiehtoisi tällä hetkellä samainen kurkku ja sen lisäksi myös salaatti. Kypsennetty tomaatti, sei ja broileri tulee seuraavina listalla. Niitä seuraisi mahdollisesti kvinoa, leivinjauhe sekä tapiokatärkkelys. Tällä hetkellä ajattelen, että kokeiluun pääsee kun täyttää jonkin seuraavista kriteereistä:
- Monipuolistaisi ruokavaliota (esim. kypsennetty tomaatti toisi kastikkeen mahdollisuuden, laatikkoruokien mahdollisuuden. Broileri ja sei monipuolistaisi lihojen osalta.)
- Toisi jotain uutta suutuntuma puolelle (esim. kurkku ja salaatti)
- Avaisi monta uutta ovea (esim. leivinjauhe, tapiokatärkkelys)
- Olisi ravintorikasta (esim. kvinoa)
- Sellainen, jota Leo tahtoo itse kokeilla (esim. tällä hetkellä vaahtokarkki ja kurkku)
Leon ruokavalio on aika hyvällä tolalla, vaikka toki edelleen suppea. Mutta koska se on kohtuullisen hyvällä tolalla, niin jotenkin tällä hetkellä ei ole niin suurta kriisiä. Hänellä kuitenkin menee rasvaa, ravintorikkaita viljoja, kohtuullisen hyviä lihoja, yksi ravinteikas vihannes, paria hedelmää sekä marjaa. Sen vuoksi tällä hetkellä voi miettiä erilaisista näkökulmista, että mitä lähtisi kokeilaman. Tuossa yllä ne tämän hetken ideat kuitenkin olisi, kunhan antibioottikuurista on ensin toivuttu.