Uuden vuoden lupaukset ja valinnat parisuhteessamme- mahdollisuutemme rakentaa hyvää
Joulu tuntuu monin tavoin jo takanapäin heijastelevana muistona. Jäljellä olevat suklaat ja nurkkiin unohtuneet havunneulaset ovat viipyilleet vielä verkkaisasti kodissamme. Viimeisen konvehtirasian kansi lerpatti kutsuvana raollaan kun pieni koululainen ja ystävänsä olivat hetken itsekseen keittiössämme. Rasia ammotti tyhjyyttää illalla, kuten saatatte arvata. Keskustelu tapahtuneesta kulki melko tuttuja latuja sekin. ” Mitäs tässä oikein tapahtui?” “No kun me oltiin siinä niin aateltiin, että yhdet vielä. Se oli tavallaan aikalailla vahinko”. Vetoava “sori” kuului lopussa. Juttelimme tovin vahingon määritelmästä ja valinnoista. Asioita ei useinkaan tapahdu itsestään, vahingossa.
Millaisia parisuhteeseen liittyviä lupauksia sinun on mahdollista lunastaa?
Valinnat ja lupaukset kulkevat monin tavoin käsikynkkää, vai mitä sinä ajattelet? Perheneuvoja Nina Kauppisen blogissa on esillä tärkeä kysymys siitä, miksi parisuhteeseen liittyviä lupauksia kuulee harvemmin. Kumppaniin sitoutuminen ja Nopsajalankin lupaus “olla sun” tulee haastetuksi arjen keskellä. Parisuhteen hyvinvointia tavoittelevat uudenvuoden lupaukset ovat mielestäni parhaimmillaan realistisia ja omannäköisiä – sopivan kokoisiakin. Joka päivä on mahdollista tehdä – jos ei uudenvuoden – niin ainakin uuden päivän lupaus. “Tänään kosketan kumppaniani ohikulkiessani”, “katan aamukahvit meille kahdelle” , “nostan vaikean asian puheeksi syyttelemättä”, jätän mieluisan yllätyksen kumppanin tyynyn alle tai taskuun”. Mitä sinä voisit luvata? Ehkäpä meistä monien voi olla hyvä tarkistaa myös sitä, millaista puhetta parisuhteessamme viljelemme. Siinä missä konvehteja häviää rasiasta “vahingossa” ja huomaamatta sanatkin voivat karata suustamme ilmoille. Valinta ja vahinko ovat ehkä samankaltaisia sanoja, mutta niiden eroa lapselle sanoittaessa voin peilata myös suhdettani omaan kumppaniin.
Millaisia parisuhteeseen liittyviä lupauksia sinun on mahdollista lunastaa? Hyvässä parisuhteeseen liittyvässä lupauksessa on kuultu oman kumppanin tarpeita ja toiveita. Siinä on ymmärretty kuulla myös omaa itseä siten, ettei lupaamiseen liity vääränlaista uhrautumista tai omien oikeuksien polkemista. Vallitseeko parisuhteessasi tasapaino antamisen ja saamisen vastavuoroisella tantereella? Jos ei, miten asian voisi ottaa puheeksi oman kumppanin kanssa? Toisinaan lupausten antaminen johtaa umpikujaan, jossa kädet nousevat pystyyn. “En pysty tähän”. Tuntuu tärkeältä, että tuolloin kykenisi kantamaan vastuunsa tässäkin. Pystyisimmekö tuolloin olemaan avoimesti kumppanin edessä – kuunnellen mitä merkityksiä lupauksella on ollut. Kuka on pettynyt ja mihin – vai onko kukaan?
Elämä suhteessa muihin ihmisiin ja ympäristöön asettaa meitä jatkuvasti peilin eteen. Mitä minä tuon mukanani astuessani kynnyksen yli kotiin?
Voisiko sinustakin olla niin, että lupauksilla viestitämme kumppanillemme tärkeää- “valitsen sinut”? Sitoudun edistamään sinun, minun ja yhteistä hyvää. Tahdon rakentaa parisuhteen luottamusta. Pienin elein, pala kerrallaan. Toimimme ja teemme valintoja, lukemattomia kertoja päivässä. Olemmeko riittävän tietoisia siitä, että viimeinen yhteisestä rasiasta ottamamme konvehti on pois muilta? Se voi olla merkityksetön asia tai mielipahan aiheuttaja. Joka tapauksessa tekemisemme valossa kumppanimmekin tulevat onnellisiksi, murheellisiksi, vihaisiksi, tyydytetyiksi, ilahtuneiksi. Listaa reaktioista ja tunnetiloista voi jatkaa pitkälle. Elämä suhteessa muihin ihmisiin ja ympäristöön asettaa meitä jatkuvasti peilin eteen. Mitä minä tuon mukanani astuessani kynnyksen yli kotiin? Olenko kohteliaampi ja läsnä enemmän työelämässä kuin kumppanini kanssa? Millaisilta mittasuhteet näyttävät- valitsenko ja lupaanko hyvää tekeviä eleitä – parisuhdetta priorisoiden?
Hyvää alkaneelle vuodellesi toivoen, Päivi