Toisessa valossa

Työkaverini kertoi, kuinka ruuhkavuosien aikaan oli pitkästä aikaa päässyt miehensä kanssa kahdestaan illalliselle. Jossain kohtaa mies oli pysähtynyt mietteliään näköisenä katselemaan. “Ai, tuoltako sä näytit.”

Voit katsoa ja nähdä kuitenkaan katsomatta ja näkemättä täysin. Joskus syynä on kiire ja stressi, joskus et halua nähdä ja joskus et vain osaa. Joskus vain havahtuu huomaamaan toisen aivan erilailla kuin hetki sitten. Ensimmäistä kertaa tai pitkästä aikaa uudestaan.

Pilapiirtäjä ylikorostaa piirrustuksissaan joitain piirteitä, mutta niin teemme mekin.

Siihen mitä toisessa näemme ei vaikuta vain se millainen hän oikeasti on vaan myös omat mielikuvamme. Pilapiirtäjä ylikorostaa piirrustuksissaan joitain piirteitä, mutta niin teemme mekin. Ihan huomaamatta. Voimme korostaa toisessa milloin mitäkin unelmiemme, mieltymyksiemme, oletuksiemme ja tarpeidemme mukaan. Joskus omista lähtökohdistamme ja joskus ympäristön vaikuksesta, kuten kiireen keskellä. Ja sitten havahdummekin huomaamaan kumppanimme kokonaisuudessa olikaan.

 Kenties siinä voisi siis olla salaisuus. Katsoa toista ikään kuin eri valaistuksessa kuin yleensä.

Miten sitten nähdä toinen kokonaisvaltaisemmin myös esimerkiksi kiireen keskellä? Eräät tuttavani miettivät kuinka näkevät puolisoistaan aina ihan toisenlaisen puolen, kun ovat pariskuntana ulkona muiden kanssa tai esimerkiksi puolison mukana tämän ystävien seurassa. Yhtäkkiä sitä huomaa puolisostaan jotain kauan sitten unohtunutta tai jotain aivan uutta. Vain koska on menty pois arjen rutiineista, ympäristöistä ja rooleista. Kenties siinä voisi siis olla salaisuus. Katsoa toista ikään kuin eri valaistuksessa kuin yleensä. Ja hakeutua sinne säännöllisin väliajoin. Minne sinä voisit mennä ihailemaan puoliosasi uuteen valaistukseen? Ja milloin sen tekisit?