Tällainen vanhempi en ajatellut olevani – Neljä yllättävää asiaa, jotka vanhemmuus toi tullessaan

vanhemmuus.jpg

En ajatellut olevani epävarma

Totuushan on se, että en minä tiedä, miten näitä tulisi kasvattaa. Täyttä arpapeliä kaikki. Yritän päteä ja sitten toisaalta syyllistyn. Huomaan miettiväni, kuinka pilaan lapseni hunajamarinoidulla kanalla ja liian vähällä riimittelyllä. Höppöti pöppöti hömpsis.

En ajatellut olevani takakireä

Olin mielessäni aina se rento mutsi, jolla on hyvät läpät ja väljät säännöt.

Kun siivoaa joka päivä neljät kaatuvat maidot, alkaa “ei se mitään” pihistä kiristyneiden leukaluiden välistä vähän vähemmän rennosti.

Samoin jatkuvan älämölön ja “äitiäitiäitiäitiäitiäitiäitiäitiäitiäiti”-jankutusten kuuntelu tekee ihmisestä hiljaisuuden ystävän. Ennen lapsia huusin keskisormi pystyssä mankan volat kaakossa “if it is too loud, you are too old”. No, arvatkaapa mitä. Nyt olen sitten varmaan liian vanha, koska olkaa kaikki edes hetki HILJAA!

En ajatellut olevani herkkä

Sitten löydän itseni itkemässä eläinasuisten ekaluokkalaisten letkajenkalle. Katri Helenan äänen kaikuessa ruokalassa katson, kuinka lapset hyppivät ees ja taas ja kaks eteen. Oma jälkikasvuni hyppii mukana, päässään vauvan karhukorvainen talvihattu, joka on kiireessä edellisenä iltana leikattu sivusaumoista auki, että se mahtuisi koululaisen päähän. 

Katson hyppelyä ja itken.

Ylpeydestä (lastani – en omia puvustamistaitojani kohtaan), onnesta ja varmaan vähän myös vauvavuoden väsymyksestä.

En ajatellut olevani rasittava puoliso

Jos saa pinnisteltyä edes vähän sen kanssa, ettei kiireessä ja väsyneenä olisi perheen neljäs lapsi yrittäessään liidata hommaa eteenpäin, purkautuu epäkypsä käytös lopulta puolisolle. Ei ole olemassa niin pientä asiaa, ettei siitä voisi tehdä isoa asiaa.

Kyllä. Tapa, jolla puoliso vaihtaa televisiokanavaa, voi yhtäkkiä nousta symboloimaan suurta välinpitämättömyyttä ja törkeyttä, jonka uhriksi olen joutunut. Sotarikostasolla voidaan olla tuomiota jaettaessa.

Paras parisuhdevinkkini onkin hyvin käytännönläheinen.

Jos eripuraisuus uhkaa:

  1. syö ensin
  2. nuku päikkärit
  3. avaa vasta sitten suusi, jos edelleen harmittaa

Tätä neuvoa tuskin koskaan muistan itse noudattaa.

Tervetuloa lukemaan tekstejäni Rakkauden roihussa armaat vauvalaiset. Olen se, joka ei tee kuten opettaa. Kolme lasta, 10 vuotta avioliittoa.

Paljon pätemistä, vähän tietämistä. Kuten vanhemmuudessa yleensä.

 

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *