Rakkauden Huvikumpu, eli ihanuusakatemia

Huokaisin aamulla rakastetulle, että hän on kerta kaikkiaan ihana. Oli niin mukavaa olla.

”Oletko sä käynyt jonkin ihanuusakatemian, että sinusta on tullut näin ihana”, kysyin.

”Joo, tämän avioliiton”, hän vastasi.

Se oli tietysti oikein kaunis vastaus. Hän sillä tavalla sirotti saamiaan ihanuuskehuja meidän molempien päälle.

Ajattelin samaa asiaa myöhemmin päivällä lisää. Tulin siihen tulokseen, että se oli häneltä tyypillisesti myös taitava oivallus. Ja minulla on samansuuntainen kokemus. Tämä avioliitto, tämä rakkaussuhde tuo minussa esille niitä kaikkia puolia, joita pidän itsessäni parhaimpina. Jos minussa on jotain ihanaa, se on tämän suhteen vahvistamaa ja syventämää.

Rakastettuni, ja tämä meidän välisemme suhde on minun suurin voimavarani. Tämä on minun näköalapaikkani elämän tärkeimpiin asioihin. Minä palaudun tässä, jos olen tullut uupuneeksi, jos olen väsynyt, tämä kannattelee minua.

Kaikenlaisessa elämän iloisessa ja riemuisassa, tämä rakkaussuhde heittää minua vielä korkeammalle. Tämä on kuin vahvistin, joka saa minut soimaan voimakkaammin ja helkkyvämmin.

Lisäksi minä voin kertoa asioistani ja kysyä kysymyksiäni avoimesti, ja pyytää neuvoa ja mielipiteitä. Rakastettuni jaksaa kuunnella ja vastata viisaasti.

Tämä on minulle verraton suhde. On hämmästyttävää, että on käynyt näin hyvin. Olen päätynyt siihen joukkoon, jolla on erittäin hyvä rakkaussuhde, parisuhde, avioliitto. Minulla tosiaan on ihanuusakatemia.

Me jotenkin vain sovimme toistemme seuraan näin hyvin. Meillä on sopivat ja riittävät valmiudet olla onnellisia, näinä kahtena ihmisenä ja yhdessä. Meillä sattuu olemaan kaksi samansuuntaista vapaata elämänasennetta.

Luin juuri loppuun Yuval Noah Hararin Sapiens-kirjan. Se on minusta sisällöllisesti epätasainen, mutta kyllä kiintoisa analyysi ihmisyydestä; siitä, mistä ihminen on tullut ja minne menossa. Kirjan loppupuolella Harari hieman kompastelee onnellisuuteen liittyvien näkökulmiensa kanssa, mutta tulee ohimennen ottaneeksi esiin asian, joka on varsin merkittävä. Se on yleinen tutkimusten antama viite siitä, että hyvissä parisuhteissa olevien ihmisten kokonaishyvinvointi on merkittävästi parempi kuin toimimattomissa.

Minun on vaikea mitata kokonaishyvinvointini määrää. Keksin elämästäni ja tekemisistäni monia asioita, jotka voisivat olla vielä paremmin tai aivan toisinkin. Mutta parisuhteen osalta saan kyllä täyden buustauksen hyvinvointiini.

Harari miettii sitäkin, että tekeekö parisuhde ihmiset onnelliseksi, vai päätyvätkö onnelliset ihmiset parisuhteisiin. Onnellisuuden ja parisuhteen välillä voidaan nimittäin todeta olevan vastaavuutta, mutta on hyvä kysymys, mikä johtuu mistäkin.

Ehkei tuohon ole yleistä vastausta. On vain yksittäisiä parisuhteita ja niiden uupumisia. Omalta osaltani jos pitäisi vastata, niin minä sanoisin, että minut tämä parisuhde on tehnyt onnelliseksi. Ja se on kaivanut minusta esille minun oman onnellisuuteni, ja kasvattanut ja vahvistanut sen uusiin mittoihin.

Tämä on nykyaikainen parisuhde liberaalissa maailmanajassa, jossa ihmiset voivat itse valita reittejään ja tehdä ratkaisuja. Toisin kuin suurimman osan ihmiskunnan historiasta, meidän ajassamme voi käyttää yksilön vapautta. Voi hakea mahdollisuutta tulla onnelliseksi. Voi löytää ihanuusakatemian. Kullekin on varmasti juuri omanlaisensa. Minulla on tämä, rakkauden Huvikumpu.

 

Terveisin, J