Poliisi on perheen ystävä

Kuopus ryöstettiin viimeisellä kesälomaviikolla alkuillasta Finlandia-talon edustalla. Tilanteen päätyttyä poliisi oli paikalla viidessä minuutissa. Ryöstössä esillä olleita puukkoa ja nyrkkirautaa ei käytetty, sen sijaan nyrkkiä kyllä. Poliisien ensisoitto kotiin oli varsin rauhoittava. Aivan alkuun pojan kerrottiin olevan pientä punaista jälkeä lukuun ottamatta kunnossa. Vasta sen jälkeen ryhdyttiin kuvaamaan tapahtuman yksityiskohtia.

Haimme pojat poliisiasemalta koko perheen voimin. Matkalla saatoimme vain ihastella nuorten miesten kykyä kuvailla rehellisesti tuntojaan tapahtuman eri vaiheissa. Tunnetaitojen harjoitteleminen oli hyvässä vauhdissa. Vaikka turvallisuudentunne kolhiintui muutamaksi päiväksi, se palautui entiselleen varsin pian. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Poliisien ensisoitto kotiin oli varsin rauhoittava.

Tapauksen jälkipuinnin myötä olen seurannut mielenkiinnolla viranomaisten ystävällistä ja ripeää asiakaspalvelua. Vakuutusyhtiö korvasi tavaroiden ryöstämisestä aiheutuneen rahallisen haitan seuraavana päivänä. Poliisi piti kuulustelun kolmen päivän kuluttua tapahtuneesta. Varkaat pidätettiin ja osa varastetuista tavaroista palautettiin omistajalleen kahdessa viikossa.

Olemme viestineet poliisin kanssa tasaisin väliajoin. Poliisiasemalta tavaroita hakiessani en voinut olla antamatta toiminnasta kiitosta. Olen tottunut kaikenlaiseen asiakaspalveluun, mutta poliisin toiminta on ollut ensiluokkaista. On tullut tunne, että meistä pidetään turvallisuusnäkökulmasta hyvää huolta.

On tullut tunne, että meistä pidetään turvallisuusnäkökulmasta hyvää huolta.

Turvallisuudentunne on ihmisen perustavaa laatua oleva tarve. Jos se alkaa rapautua, moni asia elämässä muuttuu hankalaksi. Tunne turvallisuudesta tai sen puutteesta syntyy niissä yhteisöissä, joissa ihminen varttuu ja viettää aikuisuudessa aikaansa. Kokemus voi missä elämänvaiheessa tahansa saada peruuttamattomia kolhuja.

Suomea on kehuttu turvalliseksi maaksi. Luotamme toisiimme. Se tarkoittaa sitä, että olemme sukupolvi toisensa jälkeen onnistuneet perheissämme kasvattamaan lapsia, joilla on riittävän tasoinen luottamus kanssaihmisiin. Se on sosiaalinen pääoma, joka ei ole rahalla korvattavissa. Jos jostain joudumme tulevaisuudessa säästämään, olkoon se jostain muusta kuin turvallisuutta ylläpitävistä ihmisten välisistä rakenteista.

Turvallisuus on sosiaalinen pääoma, joka ei ole rahalla korvattavissa.

Olemme onnistuneet ajan saatossa rakentamaan lähietäisyydelle monta toimivaa kuplaa, joiden hyvinvoinnista kannattaa edelleen huolehtia. Perheyhteisöt ovat niistä yksi, poliisi ja muut viranomaistahot perheiden tukena toinen. Vaikka niiden toiminnan epäkohdat nousevat säännöllisesti julkisessa puheessa esille, perustunnetta sävyttää edelleen luottamus. Kunpa se saisi muuttuvassa maailmassa säilyä. Sitä rakennetaan pala palalta niissä pienissä yhteisöissä, joissa päivittäin elämme. Ja niissä omalla toiminnalla on isosti väliä.

Syksyn aloitusterveisin,

Hanna Ranssi-Matikainen