Odottavan aika on pitkä

Olen tainnut aikaisemminkin hehkuttaa, mutta nyt on pakko taas uudestaan. Jos sinulla on lapsia, etkä katso Marja Hintikka Liveä, olet hullu!

Aivan mahtavaa saada katsella ja kuunnella ihmisten aitoja epäonnistumisia ja onnistumisia lapsiperheellisessä parisuhteessa.  Siinä samalla voi tunnustella onko itsellään asiat näin tai noin ja mitkä ovat ne omat kipupisteet ja mistä huolista itse on vapaa. Toiset asiat kirpaisevat ja toiset taas helpottavat. Mutta kaiken kaikkiaan, tämä on parasta mitä tällä hetkellä telkkariveroillaan saa.

No niin kuin nyt viime maanantaina Piritta Hagman kertoi siitä tunteesta, kun odottaa puolisoa palaavaksi matkalta ja sitten juuri viime hetkellä käykin jotain ennen kuin puoliso palaa. Matkalainen myöhästyy vähän ja juuri siihen se kamelin selkä katkeaa ja paluuhetken riemu vaihtuu ärtymykseen, vaikka kuinka oli yrittänyt toisin. Olen tätä miettinyt usein, että olen superhuono ihminen, että juuri kun haluaisi tehdä paluuhetkestä hauskan, niin sitten joku pieni myöhästyminen saakin liian isot mittasuhteet.

Ahaa, tämä onkin sellainen tunnettu juttu. En ole ainoa. Ei sitä siis kiusallaan ärtymystään hanki. Sille ei voi vaan mitään. Paitsi aina kannattaa sanoa tulevansa myöhemmin kuin oikeasti tulee.  Kas, niin se viimeinen odotuksen tunti onkin vähemmän tuskainen.