Myönnän, olen häpeämättömän onnekas

aftertherain.jpg

Arvatkaapa, onko viime viikolla aloittamamme muistilistalla parisuhdeonnea -menetelmä toiminut? Ilokseni voin kertoa, että on hyvinkin. Siitä on koitunut meille hauskuutta ja lisäksi pitkään tekemättöminä olleita asioita on nyt tehty. Hauskuutta on koitunut, koska listahomma toteutettiin hauskalla tavalla ja iloisilla tarroilla.

Lista on tällä viikolla venynyt uusilla mieleen tulleilla hommilla, joita pitäisi hoitaa. Se ei tunnu rasittavalta, vaan kivalta. Ehkä syynä on se, että asiat ovat meille yhteisiä ja nyt kun ne ovat listattuina jääkaapin ovessa, näyttää siltä, että niihin tulee tartuttua. Kokonaisuus tuntuu palkitsevalta.

Jee!

Rakastettuni, Extraordinary Starburst Wonderwoman, laittoi minulle viestin: Loma lähestyy! Tosiaan, se lähestyy; viime kesän sateiden keskellä päätimme, että varaudutaan jo valmiiksi ja hoidetaan itsemme talvisydännä aurinkoon. Mietimme, mikä tuntuisi oikein rentouttavalta ajatukselta ja valitsimme kivan paikan. Matkustaminen rakastettuni kanssa on ihanaa ja helppoa. Joten loman lähestyminen on mitä mukavinta.

Ennen matkaa meillä tosin on aika paljon töitä selätettävänä. Joudumme molemmat tekemään kirjallisia töitä iltasella. Mutta niitä on minusta kiva tehdä, koska tässä olohuoneessa on viihtyisää ja meidän näköistä, ja kaunis valo. Lisäksi nautin loputtomasti siitä, että voin vilkuilla ruokapöydän ääressä työhönsä keskittynyttä suloista hahmoa. Siitä tulee kotoisa olo.

Tai oikeastaan etuoikeutetun onnellinen olo, koska minä saan olla se, joka hänen seurastaan tässä huoneessa nauttii. Osani on onnekkain.

Viime vuonna panin merkille eri yhteyksissä eri ihmisiltä esiin tulleita näkemyksiä siitä, että somessa ihmiset maalaavat epätodellisia toivekuvia omasta elämästään, liioittelevat hyviä hetkiään ja ottavat liioitellun kivan näköisiä kuvia – ja että se on jotenkin paha asia.

Älykkään ihmisen pitää olla reippaasti kyyninen ja paljastaa onnellisuuttaan huokailevat humpuukiveikoiksi.

Minä kuitenkin olen mieluummin onnellinen kuin älykkäältä vaikuttava. Lisäksi olen mieluummin rehellinen kuin kyyninen.

Rakastaminen ja rakkaussuhteessa eläminen rakastettuni kanssa tuntuu toisinaan juuri hitaalta matkustamiselta. Me livumme läpi kaupunkien ja hitaiden maisemien, katsomme paljon toisiamme ja keksimme aika säännöllisesti uusia tapoja, joilla meillä on hauskaa tässä matkustamossamme. Kaksi onnellista ihmistä, jotka tekevät paljon ollakseen onnellisia.

Onnekkaita sattumia ja sinnikästä myötävaikutusta on kasattu. Kävin joulun alla läpi viime vuoden kuvia, joita olin ottanut puhelimellani, ja hämmästyin kyllä jonkin verran sitä, miten paljon kaikkea hauskuutta meillä oli vuodessa ollut erilaisissa mielenkiintoisissa ja kauniissa paikoissa kahdestaan sekä ystävien ja muiden mukavien ihmisten kanssa.

Nyt menee ainakin tosi hyvin. Rehellisesti sanottuna niin on, mutta en ole odottanut mitään vähempää, koska saan elää tuon ihmeellisen ihmisen kanssa. Kun se tuntuu ajatuksena siltä, ettei mikään voisi olla parempaa, niin tokihan silloin voi odottaakin, että on aika onnellista. Ei siinä ole mitään yllättävää.

Joten kun kysytään, sanon, että olen hirmu onnellinen, ja kerron myös viimeisimmistä hauskuuksista, joita olemme rakastettuni kanssa keksineet viritellä. Nimittäin rakastaminen ja parisuhde ja läheisyys ja kommunikaatio ja pitkä parisuhde ja vuorovaikutus ja uusperhe ja nämä kaikki ovat myös tällaisia, että hyvät asiat ovat ylitsepursuavia.

Joskus kaikki vain on kerta kaikkiaan hyvin.

 

Terveisin Jaakko Kaartinen

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *