Miten vauvan syntymä vaikuttaa parisuhteeseen
Esikoisemme syntyi viime viikolla. Vauvan lisäksi synnyimme mieheni kanssa äidiksi ja isäksi. Vaikka raskausaikana nämä roolit ovat olleet tiedossa ja niihin on tavallaan kasvettu, niin silti oma tuhiseva pienokainen sylissä äitiys ja isyys on paljon todellisempaa. Vaikka muutos on ollut iso, se ei ole ollut ehkä niin iso kuin etukäteen peloteltiin. Tässä joitakin näkökulmia, mitä olen pohtinut vauvan syntymästä suhteessa parisuhteeseen.
1. vauvan aiheuttama univaje ja heräily
Ensimmäinen asia, johon törmäsin jo raskausaikana on puhe siitä, miten vauva valvottaa. Tästä on varoiteltu erityisesti minua, miehelleni on lähinnä lempeästi kuittailtu tulevasta väsymyksestä. Nyt vauva-arkea eläessä tuntuu välistä siltä, että tässä varoittelussa kuuluvat vanhakantaiset kaiut siitä, että äiti on se, joka herää ja isä vain kääntää kylkeä vauvan nukkuessa.
Mietin että on yksi toinenkin elämänmuutos, jossa uni jää herkästi vähemmälle, mutta josta kukaan ei varoita: pariskunnan yhteen muuttaminen. Kukaan ei puhu mahdollisesti erilaisten unirytmien yhteensovittamishaasteista tai toisen kuorsaamisen, unissapuhumisen tai yöllisten keskustelujen aiheuttamasta univajeesta.
2. vauva on kuin outo ihminen muuttaisi kotiin?
Ainakin omalla kohdallani vauvan syntymisessä oli paljon samaa kuin aikoinaan yhteen muuttamisessa seurustelun jälkeen. Vauvan osalta raskausaikana olin saanut jo jotain oikeiksi osoittautuneita viitteitä hänen temperamentistaan. Toisaalta emme miehemme kanssa voineet tietää sitä, millaista arjesta lopulta tulisi lapsen syntyessä emmekä vuosia sitä ennen yhteen muuttaessamme. Kumpaankin tilanteeseen liittyi lisäksi uusien huonekalujen ja muiden hankintojen tekemistä arjen mahdollistamiseksi.
3. omaan kommunikointiin joutuu kiinnittämään enemmän huomiota
Kun muutimme aikoinaan yhteen ja kun saimme nyt vauvan, kumpikin tilanne muutti tapaamme puhua toisillemme. Sekä yhteenmuutossa että vauva-arjen pyörittämisessä korostuu kysymys: miten saan välitettyä toiselle viestin, niin että tulen ymmärretyksi ja osoitan välittäväni hänestä. Vauvan kanssa tähän tuo lisähaasteen se, että naisen ja miehen lisäksi tilanteessa on ihmisen alku, joka ei pysty vielä ilmaisemaan itseään sanallisesti. Sen sijaan hän ymmärtää vanhempiensa äänensävyt ja äänenpainot, mutta ei ymmärrä, kenelle puhutaan. Vauva hätääntyy aikuisen korotetusta äänestä riippumatta siitä, kenelle sitä korotetaan ja rauhoittuu lempeästä puheesta ja syliin ottamisesta. Tämä on kannustanut minua ja miestämme puhumaan toisillemme lempeämmin ja rakastavammin.
Vauvan syntymästä tekee ainutlaatuisen kolme osapuolta
Vauvan syntymää ei voi kuitenkaan täysin verrata yhteen muuttamiseen. Vauvan syntymän jälkeen perheessämme on nyt enemmän kuin kaksi jäsentä. Vaimon ja miehen lisäksi olemme mieheni kanssa myös isä ja äiti. Toistemme lisäksi joudumme pitämään päivittäin huolta myös pienokaisestamme. Hänelle parisuhteemme on olennainen osa hänen kasvuympäristöään. Tämän takia vauva-arjen kiireidenkin keskellä on tärkeää kiinnittää huomiota parisuhteen: jos ei muulla, niin kannustavilla halauksilla, hoitovuorojen vaihdoilla, sekä yhdessä nauramisella ja itkemisellä arjen absurdeissa hetkissä.
Vauva-arjen keskeltä terveisiä toivotellen
Sini Saavalainen
Pappi, sosionomi ja tuore äiti