Millainen on hyvä kummi?
Oletko kummi? Jos olet – onnea! Sinua todella tarvitaan! Koko kylä ei enää kasvata ja isovanhempien työuria pidennetään Kummin kaltaisella lisäaikuiselle voi antaa monta titteliä perheessä: parisuhteen pelastaja, ilmainen terapeutti ja korvaamattomat korvat – aikuisille ja lapsille. Mikä voisi mennä pieleen?
Omien lasteni kummit ovat täydellisiä – erityisesti lasteni mielestä ja se on tärkeintä. Yhden kummin kahvipöydässä saa syödä niin paljon sokeripaloja, että äitiä itkettää. Toinen lähettää parhaimmat postipaketit. Kolmas vie leffaan. Neljännen luona on koira, viides halaa aina ja niin edelleen. Kummien kanssa tuntuu kaikki olevan jännempää. Vanhemmille kummi on valtava ilo sanoessaan ohimennen tsemppaavan lauseen, joita pikkufanit kuuntelevat korvat höröllä. Vanhempien julkikehut alkavat olla jo vähän noloja.
Kummit avautuvat verkossa: vanhempien odotuksia on mahdoton saavuttaa, kummilasta ei saa tavata, mutta lahjoja ja maksajaa kaivataan säännöllisesti. Ehkä vanhemmat ovat huomanneet, että kummi on latinaksi “sponsor”?
Nettiä selatessa kummius kuulostaa miinakentältä, jonne sekä vanhemmat että kummi astuvat ilman karttaa. Ehkä kummius on vain ystävyyssuhteeseen tuotu turha painolasti. Odotuksia ja vaatimuksia, joita ei sanota ääneen. Pettymykset puretaan nimimerkkien suojissa Aihe Vapaa -palstalla. Mietin, olenkohan itse ollut kummina suuri pettymys?
Millaisia vaatimuksia kummiuteen sitten todella liittyy? Kristillisen kasvatuksen tukeminen on ollut kummiuden perimmäinen tehtävä jo alkukirkon ajoista (lue: tosi pitkään). Tämän vaatimuksen perään ei enää moni vanhempi penää. Koko homma kuulostaakin epämääräiseltä. Uskonnonvapauden aikana jonkun ideologian järjestelmällinen tuputtaminen lapsuudesta lähtien vaikuttaa lähinnä aivopesulta. Hienompaa olisi avata maailman monimuotoisuutta yhdessä tulevaisuuden toivon kanssa.
Käsitys kristillisestä kasvatuksesta on jämähtänyt aikaan, jolloin jalkapuu ja ruumiillinen kuritus olivat parasta, mitä lapselle voi antaa. Enää muottiin pakottaminen ja yhden kapean totuuden tuuttaaminen eivät tunnu kovin kristillisiltä kasvatuskeinoilta. Ei myöskään tiukkojen odotusten ja vaatimusten asettaminen itselle tai läheisille. Kysyminen, etsiminen ja armollisuus taitavat olla lähempänä “what would Jesus do” -meininkiä.
Kummin ei tarvitse olla yli-ihminen vaan arjen armollisuus toteutuu juuri myöhästyneissä synttärikorteissa ja lapsen liian vaikeissa kysymyksissä.
Kummin tehtävä on myös rukoilla kummilapsensa puolesta. Rukous toisen puolesta on suurimman mahdollisen hyvän toivomista kummilapsen elämään. “Oon sun fani, vaik nyt kaikki menis perseelleen” laulaa Antti Tuisku. Parempaa laulua kummiudesta on vaikea löytää. Kummi on aikuinen, joka näyttää, että elämä voittaa, vaikka epäonnistuisi – kummiudessakin.
Kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina 3.6.2018 vietetään valtakunnallista Kummipäivää. Silloin voit vaikka soittaa, laittaa postia tai laittaa viestiä kummilapselle tai omalle kummillesi. Kokeile myös nettisivua Kummipäivä. Päivän lopuksi voit nostaa maljan itsellesi kummina tai kiittää skoolauksella omaa tai lastesi kummia siitä, että hän on. Älä stressaa, vaikka unohtaisit. Sellaisia me kummit välillä ollaan. Kädet ristiin ja yritetään taas uudestaan.